Politiikka kiinnostaa nuoria, kun se tuodaan lähelle arkea – siksi tutkijat lähtivät kouluihin

1.6.2018
Kun lukiolaiset pääsevät esittämään kysymyksiä politiikan tutkijoille, aiheiksi nousevat Trump, brexitin seuraukset, uppoavat saaret ja terrorismin muodot.

— Kun olin itse lukiossa, en tiennyt ilmastonmuutoksesta juuri mitään. Oletan että te tiedätte, tutkija Emma Hakala aloittaa vierailutuntinsa Helsingin yhteislyseon lukiossa.

Helsingin yliopistossa valtio-opin väitöskirjaansa viimeistelevä Hakala on mukana Politiikasta kouluissa -hankkeessa. Ideana on jalkauttaa tutkijat yläkouluihin ja lukioihin avaamaan ajankohtaisia poliittisia aiheita.

Hakala puhuu lukiolaisille omasta alastaan, ilmastonmuutoksen vaikutuksesta globaaliin turvallisuuteen ja politiikkaan.

— Kun lämpötila nousee, vedenpinta nousee ja tulee yllättäviä sääilmiöitä, kuten hurrikaaneja ja kuivuutta, tämä vaikuttaa ihmisten konkreettiseen turvallisuuteen sekä äkillisesti että pitemmällä aikavälillä, Hakala kertoo.

— Tulvassa tai myrskyssä voi heti kuolla ihmisiä. Lämpötilan noustessa sietämättömän korkeaksi ihmiset voivat joutua muuttamaan kotiseudultaan tai voi tulla uudenlaisia sairauksia loisten levitessä.

Hakala heijastaa valkokankaalle Syyrian sotaa taustoittavan sarjakuvan, jossa kerrotaan kuinka pitkäaikainen kuivuus sai ihmiset muuttamaan maaseudulta kaupunkeihin. Kun kaupungeissa alkoivat vesi ja muut resurssit loppua, jo ennestään herkkä tilanne kärjistyi.

Eri maiden ristiriitaisia intressejä Hakala kuvaa esittämällä hauskan animaation, jossa ilmastoneuvotteluissa ensin lyödään kättä päälle ja sen jälkeen kukin alkaa lipsua tavoitteistaan ja syytellä toisiaan.

Loppuuko ruoka?

Suomi ei ole turvassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, vaikkei tänne olekaan luvassa hurrikaaneja, Hakala tähdentää. Hän kertoo Helsingin alttiudesta tulville, voimakkaille tuulille ja helteille. Sitäkin isompia voivat olla epäsuorat vaikutukset: pula jostakin tärkeästä ruokaviljasta muualla voi vaikuttaa koko maailmantalouteen. Se, montako astetta maapallon keskilämpötila nousee, heijastuu suoraan pakolaismääriin.

— Tutkija-arvioiden mukaan puolentoista asteen nousu merkitsisi maailmanmitassa miljoonia uusia pakolaisia, kahden asteen nousu kymmeniä miljoonia ja kolmen asteen nousu jo satoja miljoonia, Hakala esittelee.

Vaikka on aurinkoinen perjantai-iltapäivä, parikymmenpäinen lukiolaisryhmä kuuntelee enimmäkseen keskittyneesti. Yhteiskuntahistorian kurssin aiheena on Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma. Kurssin edellisellä tunnilla on valmiiksi kirjoitettu kysymyksiä, joihin Hakala parhaansa mukaan vastaa: Vaikuttaako ilmastonmuutos ihmisten määrään maapallolla? Loppuuko ruoka? Miten Saksa ja Ruotsi voivat tuottaa energiaa ilman ydinvoimaa? Miten voimme ehkäistä tulvavahinkoja? Mitkä saaret jäävät veden alle?

Poliittiset ilmiöt ahdistavat yhä enemmän

Hakala korostaa oppilaille useasti, ettei ole luonnontieteilijä, vaan on keskittynyt ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Suurin osa Politiikasta kouluissa -hankkeen alullepanijoista on yhteiskuntatieteilijöitä.

Sellainen on esimerkiksi terrorismin tutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki. Hän kertoo miettineensä pitkään terrorismin käsittelyä koulukirjoissa. Niissä ei aiheesta juuri kerrota, ja se olisikin haasteellista, koska terrorismi on nopeasti muuttuva ilmiö. Sama pätee moniin muihinkin nyt pinnalla oleviin poliittisiin ilmiöihin, jotka mietityttävät tai jopa ahdistavat nuoria aiempaa enemmän.

Koulukiertueen ideointiin vaikuttivat myös Politiikasta-julkaisun ajankohtaisista aiheista järjestämät keskustelutilaisuudet. Niihin on tullut mukavasti yleisöä, mutta nuorten osuus on ollut vähäinen. Kouluvierailut alkoivat tuntua luontevalta tavalta tavoittaa nuoria. Niillä pyritään kannustamaan nuoria yhteiskunnalliseen keskusteluun ja herättämään kiinnostusta poliittisten ilmiöiden tarkasteluun.

Ajankohtaiset toiveaiheet: brexit ja valemedia

Koulut ovat saaneet esittää toivomuksia tutkijavierailujen aiheista.

— Oli kiinnostavaa huomata, että toiveet olivat aika samankaltaisia. Oli Suomen ulkopolitiikan keskeisiä kysymyksiä ja ajankohtaisia kansainvälisiä aiheita: Brexit, Trump, ilmastonmuutos, terrorismi, valemedia, maahanmuutto, Malkki luettelee.

— Tässä ajassa on paljon asioita, jotka ovat vaikeita käsitellä erilaisten intohimojen ja ristiriitaisten tietojen takia.

Tutkijoiden etukäteen mainitsemat esimerkit saattoivat tosin ohjailla hieman vastauksia. Myös Suomen presidentinvaaleja käsiteltiin syksyllä usealla vierailulla.

Täksi kevääksi hankkeen aktiivit laittoivat avoimen haun kouluille, ja hakemuksia tuli runsaasti, vaikka toimintaa ei suuremmin markkinoitu.

— Teemme kevään aikana toistakymmentä vierailua ja kehitämme ajatusta eteenpäin, Malkki kertoo.

Tiukkoja kysymyksiä

Omilla kouluvierailullaan Malkki on havainnut, että tutkija voi tuntua oppilaista etäiseltä, jopa pelottavalta hahmolta.

— Varsinkin yläkoululaiset kokevat helposti etäisyyttä tutkijaan. Mutta sitten kun he uskaltavat kysyä, tulee tiukkoja ja hyviä kysymyksiä.

Malkki on kokenut vierailut hyödyllisiksi myös itselleen. Tutkija alkaa hahmottaa aihetta myös niiden kannalta, jotka eivät ole siihen perehtyneet. Näin lähestytään yleistajuistamisen ydintä.

— Koulussa joutuu miettimään, miten puhua ja käsitellä asioita niin, että tulee ymmärretyksi.

Kun Malkki oli puhumassa kahdeksasluokkalaisille terrorismista, häneltä kysyttiin, montaako terrori-iskua hän on tutkinut.

— Tutkimisen voi ymmärtää monella eri tavalla. Rikoksiakin tutkitaan, mutta se on erilaista työtä kuin akateeminen tutkimus. Tämä ei tietenkään ole koululaisen näkökulmasta selvää. Se oli hyödyllinen herätys.

Opettajakin oppii

Helsingin yhteislyseon historiantunnin päätyttyä Emma Hakala ja opettaja Maria Hongisto-Mäenpää pohtivat tilaisuuden antia.

— Oli tunne että jengi kuunteli. Samoja asioita oli käsitelty heidän oppimateriaaleissaan. Puhuin suunnilleen siitä mistä pitikin, ensimmäisen kouluvierailun tehnyt tutkija Hakala arvelee.

Opettaja on niin ikään tyytyväinen.

— Kysymyksiä tuli helposti. Nuoret ovat tietoisia ilmastonmuutoksesta. Se vaikuttaa meihin ja koko maailmaan. Aihe on pinnalla, ja tutkijalla on ajankohtaista tietoa. Itsekin seuraan asioi mutta en ole aiheissa yhtä sisällä kuin tutkija, Hongisto-Mäenpää toteaa.

— Seuraavalla tunnilla kysyn, jäikö jotain mieleen. Tällaisesta aiheesta voisi tulla vaikka ylioppilaskoekysymys.

Nuoret saavat tutkijavierailuilta tietoa paitsi käsiteltävistä aiheista myös siitä, mitä yliopistoissa tehdään ja millaista on tutkijan työ, Hongisto-Mäenpää lisää.

Oma ala etsinnässä

Lukiolainen Miika Virtanen sanoo, että Emma Hakalan alustus sai ainakin hänen ajatuksiaan liikkeelle.

— Luulin, että tiedän ilmastonmuutoksesta paljon, mutta en näköjään tiennytkään. Uutta oli muun muassa se, että Fidži on jäämässä veden alle.

Miika suunnittelee pyrkivänsä lukion jälkeen yliopistoon, mutta ala on vielä hakusessa. Hakalan esityksen perusteella tutkijan työ olisi Miikan mielestä kiinnostavaa mutta vaativaa: on huomioitava hyvin monenlaisia asioita ja varmistettava, että kaikki yksityiskohdatkin pitävät paikkansa.

Artikkeli ilmestyi Yliopisto-lehdessä Y/04/18.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.

Lue lisää aiheesta: Koulutus