Innostus, kiinnostus ja uupuneisuus ennustavat hyvää opintomenestystä, kun taas ahdistus vaikuttaa todennäköisesti negatiivisesti, selviää Elina Ketosen väitöstutkimuksesta. Ahkera opiskelu voi väsyttää, mutta se ei sinänsä ole haitallista, kunhan ahdistus ja merkityksen puute eivät dominoi.

Kasvatustieteen maisteri Elina Ketonen tutki kasvatuspsykologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, miten motivaatio ja opiskeluun liittyvät tunteet eli niin sanotut akateemiset tunteet ennustavat sitä, kuka sitoutuu yliopisto-opintoihinsa ja menestyy niissä.

Ketonen tunnisti neljä erilaista opiskelijaprofiilia: innostuneet ja sitoutuneet, uupuneet ja epämotivoituneet, uravalinnastaan epävarmat sekä opinnoistaan vieraantuneet opiskelijat, joita opinnot sinänsä eivät motivoineet, vaan tuleva ammatti.

Neljästä löydetystä opiskelijaprofiilista vain innostuneet ja sitoutuneet opiskelijat saavuttivat ensimmäisenä opiskeluvuotenaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman 55 opintopisteen tavoitteen, ja vastaava vaikutus oli näkyvissä myös toisen opiskeluvuoden jälkeen.

Tuleva ammatti motivoi myös opinnoistaan vieraantuneita

Yliopistot menettävät vuosittain kymmeniä miljoonia perusrahoituksestaan, mikäli opiskelijat ovat epämotivoituneita tai kokevat olevansa väärässä paikassa, eivätkä siksi saavuta 55 opintopisteen vuositavoitetta.

– Opintojen tulee joko tuntua innostavilta tai ainakin päämäärän oltava kirkas, jotta opinnot etenevät tavoitteiden mukaan, Elina Ketonen sanoo.

Vaikka osa opiskelijoista ei jaksanut motivoitua opintojen sisällöistä, he etenivät melko hyvin, mikäli olivat varmoja uravalinnastaan.

Kyselyyn vastasi 668 Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston viiden eri pääaineen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijaa. Opiskelijarekisteristä saatiin tiedot opiskelijoiden arvosanojen keskiarvoista sekä opintopisteiden kertymisestä.

– Huolestuttavaa on se, että vaikka tämä opiskelijajoukko edustaa pääsykokeiden jälkeen tarkoin valikoitunutta joukkoa, on motivaatiossa ja sitoutumisessa silti laajasti vaihtelua, Ketonen sanoo.

Opiskelijat raportoivat päivittäisistä tunnekokemuksistaan kännyköillä

Elina Ketonen tutki myös opiskelijoiden päivittäisiä tunnekokemuksia. Aineisto koostui 55 opiskelijan päivittäin reaaliajassa raportoimista opiskeluun liittyvistä kokemuksista. Ne kerättiin opiskelijoiden matkapuhelimiin kahden viikon ajan, viidesti päivässä lähetettyjen lyhyiden kyselyiden avulla.

Analyysi osoitti, että opiskeluun liittyvät niin korkean innostuksen ja päättäväisyyden tunnetilat kuin hermostuneisuuden ja stressin kokemuksetkin. Aamulla ilmaistu opintotavoitteisiin liittyvä motivaatio oli yhteydessä saman päivän aikana koettuihin akateemisiin tunteisiin. Jos opiskelija aamuisin mielsi tulevan päivän tavoitteet pakotetuiksi ja ulkoa määrätyiksi, päivän aikana koettiin negatiivisempia tunteita. Kun asioita opiskeltiin niiden kiinnostavuuden, tärkeyden ja oman valinnan vuoksi, tämä ennusti positiivisempia akateemisia tunteita päivän aikana.

KM Elina Ketonen väittelee 8.12.2017 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The role of motivation and academic emotions in university studies. The short- and long-term effects on situational experiences and academic achievement". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston Päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33. 

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa  

Väittelijän yhteystiedot: Elina Ketonen, elina.e.ketonen@helsinki.fi, puhelin 050-3182178