Osa ihmisistä kokee ympäristönsä äänet epämukavina ja he saattavat valittaa kärsivänsä melusta.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että meluherkät henkilöt ovat muita alttiimpia melun terveyshaitoille kuten unihäiriöille ja sydänsairauksille. Perintötekijät selittävät osaltaan meluherkkyyden ilmenemistä väestötasolla. Tuore Scientific Reports -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, miten meluherkkyys näkyy aivojen äänenkäsittelyssä.
Helsingin ja Århusin yliopistojen tutkijoille selvisi, että meluherkkien koehenkilöiden kuulojärjestelmä reagoi muita henkilöitä heikommin uusiin ääniin toistuvien äänien joukossa, erityisesti silloin, kun uusi ääni on muita häiritsevämpi. Näin ollen meluherkkien ihmisten on vaikea ennakoida ääniympäristönsä muutoksia.
Välttyäkseen ylireagoimasta yllättäviin häiriöääniin, heidän kuulojärjestelmänsä toiminta heikkenee.
– Tutkimus vahvistaa näkemystä siitä, että meluherkkyyden taustalla on muutakin kuin negatiivinen asenne melua kohtaan. Näin meluherkkyys voidaan liittää aiempaa suoremmin aivojen kuulojärjestelmän toimintaan, sanoo Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Marina Kliuchko.
Tutkimus linkittää aivotutkimuksen myös työterveyshuoltoon ja yhteiskuntasuunnitteluun. Tutkijat toivovatkin, että meluherkkyys huomioitaisiin nykyistä paremmin asuin- ja työtilojen äänisuunnittelussa.
Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Tutkimusyhteistyössä olivat mukana Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osasto ja CICERO Learning Network, BioMag-laboratorio ja Århusin yliopiston Center for Music in the Brain.
Lisätiedot: Marina Kliuchko, Marja Heinonen-Guzejev, Peter Vuust, Mari Tervaniemi, Elvira Brattico: A window into the brain mechanisms associated with noise sensitivity, Scientific Reports.
Tutkijan yhteystiedot: Marina Kliuchko, marina.kliuchko@helsinki.fi.