Lukihäiriöön apua jo vauvaiässä

31.7.2014
Psykologian professori Teija Kujalan ryhmä on aloittamassa ainutlaatuista tutkimusta lukihäiriön tunnistamiseksi varhain, ehkä jo pikkuvauvoilla. Varhaiskuntoutus voi auttaa lasta niin, että aapisesta tulee ystävä eikä tuskan tuottaja.

Lukihäiriö eli dysleksia on yksi yleisimmistä oppimisvaikeuksien syistä. Maailman ihmisistä 5–10 prosentilla on lukihäiriö.

Lukihäiriöstä kärsivällä lapsella on usein vaikeuksia koulussa, ellei hän saa riittävästi tukea opiskeluunsa. Pahimmillaan häiriö aiheuttaa itsetunto-ongelmia, eikä ihminen tule kouluttautuneeksi, koska alkaa kartella työläitä tilanteita. Dysleksia voi olla elinikäinen riesa, joka aiheuttaa ongelmia myös työelämässä.

— Mahdollisimman varhain todettu häiriö ja sen kuntoutus ovat erittäin tärkeitä ihmisen hyvinvoinnin kannalta, psykologian professori Teija Kujala Helsingin yliopistosta painottaa.

Kujalan vetämässä Neural markers and plasticity of language dysfunctions -tutkimuksessa selvitetään dysleksian kielellisten häiriöiden hermostollista perustaa. Tutkijat selvittävät varhaiskuntoutuksen vaikutusta kielen kehitykseen ja lapsen valmiuteen oppia lukemaan.

— Lisää tietoa kielellisestä kehityksestä saadaan sitä mukaa, kun lapsi kasvaa ja kehittyy.

Perheet mukaan tutkimukseen

Nyt alkavassa monivuotisessa tutkimuksessa kuntoutus aloitetaan jo vauvaikäisten parissa.

— Etsimme paraikaa pariskuntia, jotka ovat saamassa perheenlisäystä ja joissa ainakin toisella vanhemmalla on todettu dysleksia. Lukihäiriö on vahvasti perinnöllinen, Kujala muistuttaa.

Lukivaikeuden ajatellaan nykyisin pääasiassa liittyvän äänteiden havaitsemisen häiriöihin. Lapsen varhaisen kielellisen kehityksen tukeminen saattaa lievittää myöhempää lukivaikeutta.

Kujalan ryhmän aiemmat tutkimukset osoittivat äänimaailman vaikuttavan jo sikiöiden aivoihin. Nämä sikiöaikaiset kuuloaistimukset vaikuttavat lapseen vielä useita kuukausia syntymän jälkeen.

Uudessa hankkeessa Kujalan ryhmä selvittää syntymän jälkeisen rikastetun ääniympäristön vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen muutaman vuoden jälkeen.

— Lopuksi tutkitaan lapsen lukutaidot ensimmäisellä luokalla.

Puhe, musiikki ja kuulo

Teija Kujalan, Helsingin yliopiston tuoreen psykologian professorin, erikoisaloja ovat neurotieteet ja neuropsykologia. Hän on työskennellyt aiemmin Cicero Learning -verkostossa.

Kujalan tutkimusryhmä työskentelee kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä käyttäytymistieteiden laitoksella. Aivotutkimusyksikössä on useita ryhmiä, jotka tutkivat ihmisen kielellisiä prosesseja, musiikin havaitsemista ja kuulohavainnon kehitystä. Kujalan tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Lue lisää aiheesta: Koulutus