Lasten stressivasteiden säätelytaitoja voidaan kehittää

8.6.2016
Dosentti Nina Sajaniemi tutkii ryhmineen lasten stressivasteidensäätelyä, oppimista ja vertaissuhteiden kehittymistä jo 1-vuotiaina päiväkodin aloittaneilla lapsilla. Miten sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja ryhmäytyminen toimii ja kehittyy? Millaisia eroja lapsissa on ja mistä ne johtuvat?

Nina Sajaniemen mukaan lapset ovat monilta taidoiltaan erilaisia jo mennessään päiväkotiin yhden vuoden iässä. Erot näyttävät joiltakin osin liittyvän sosioekonomisiin eroihin. joita laadukas varhaiskasvatus voi kaventaa. Laadukas varhaiskasvatus kehittää ja rikastaa hyvinkin pienten lasten tapoja toimia vuorovaikutuksessa vertaisiinsa.

Tiimityöllä ehkäistään syrjäytymistä

Yksilöllisessä käyttäytymisessä ja stressivasteiden säätelyssä on luonnollisesti eroja, on erilaisia lapsiryhmiä ja erilaista tukea tarvitsevia lapsia. Lasten ja aikuisten yhteen virittyneellä, kaikkien hyvinvointiin tähtäävällä toiminnalla voidaan jo päiväkodissa ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Tämä mahdollistaa sen, että kaikki voivat kokea kuuluvansa joukkoon ja oppia omalla yksilöllisellä tavallaan. 

Aivojen aakkosia oppimaan

Pienet lapset voivat oppia jarruttamaan ja ohjaamaan omia mielen liikkeitä, kun he oppivat ”ajamaan omaa autoaan”. Sajaniemen tutkimusryhmässä seurataan miten ”aivojen aakkosten” osaaminen vaikuttaa tunnesäätelyyn, mielen malttamiseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvaisuuteen.

Aivojen aakkosiin kuuluvat muun muassa toiminnan välittömän käynnistymisen tumakkeet (”vahtikoira”), muistamiseen liittyvät alueet ja mielen malttamisesta ja reaktioiden viivästyttämisestä vastaavat alueet (”viisas pöllö”). Aivojen aakkoset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi vahvistuvan yksilöllisen tunnesäätelyn ja yhteisen kanssasäätelyn välineiksi sekä sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden vahvistajiksi.

Liian voimakas stressivaste vaikuttaa lapsen kehitykseen

Pienten lasten kokemat liian voimakkaat ja säätelemättömät stressivasteet vaikuttavat haitallisesti kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Lapset tarvitsevat ja kaipaavat arkeensa keinoja rauhoittumiseen ja mielen malttamiseen. Lapsen stressivasteiden säätelyn vahvistaminen osana laadukasta varhaiskasvatusta voi vahvistaa sekä sosiaalista että koulutuksellista tasa-arvoa.  

Stressivasteiden säätelyn taidot ovat merkittäviä lasten tulevaisuuden kannalta, koska ne ovat yhteydessä lapsen oppimiseen ja – motivaatioon.

Erityisryhmien toimintaa ja erityislasten oppimispolkuja koskevassa tutkimuksissa on havaittu, että kielellisen kehityksen häiriöihin osataan puuttua oikeaan aikaan ja laadukkaasti. Tunteiden, käyttäytymisen ja tarkkaavaisuuden säätelyn ongelmiin on vaikeampi puuttua tavalla, joka vahvistaisi lasten ryhmään kuulumista ja vähentäisi sosiaalisen ja koulutuksellisen syrjäytymisen riskiä.

– Tarvitaan toiminnan uudelleen arviointia ja systeemisen sensitiivisyyden lisäämistä, jotta kaikkien lasten kehityspotentiaalia voidaan vahvistaa yhdessä muiden kanssa, Sajaniemi toteaa.  – Lapsella on oltava ymmärrys siitä miten ihminen toimii ryhmässä. Tavoitteena on saada hänet tuntemaan kuuluvansa joukkoon. 

Varhaiserityiskasvatuksen tutkimusryhmän tutkimuksissa on mukana taaperoryhmiä, integroituja erityisryhmiä ja ns. POM-ryhmiä (Pieni Oppiva Mieli) Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.

Myös aikuisten stressivasteita tutkitaan

Sajaniemen tutkimusryhmässä työskentelevä Mari Nislin väitteli hiljattain päiväkodin varhaiskasvattajien stressivasteiden säätelystä ja työssäjaksamisesta. Työntekijät kokevat työn imua mutta osa kasvattajista oireilee esimerkiksi työpaikalla vallitsevan vähäistä yhteenkuuluvaisuutta heijastavan ilmapiirin vuoksi. Stressivasteiden säätely on vahvasti sosiaalista ja yhteisöllistä. Lasten tavoin aikuiset tarvitsevat kanssasäätelyä eli myötätuntoista ja toisen emotionaalista tilaa kunnioittavaa käyttäytymistä. Keskinäinen viestintä heijastuu aina lapsiin, jotka omaksuvat aikuisilta sosiaalisia sääntöjä.

Lisätietoja:

Nina Sajaniemi, puh. 02941 29843, s-posti nina.sajaniemi@helsinki.fi

LASSO-projekti

LASSO-projekti Facebookissa  

Pieni Oppiva Mieli Facebookissa

Muut vastuulliset tutkijat: Eira Suhonen, Alisa Alijoki, Laura Repo

 

 

 

 

 

 

Lue lisää aiheesta: Koulutus