Lapset kertovat mitä luokassa tapahtuu

Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkastellaan lasten elämää koululuokassa. Tutkimuksen lähtökohtana on kysymys: Mitä luokassa tapahtuu? Tutkimuksessa lapset kirjoittavat luokkapäiväkirjoihin havaintojaan, tarinoitaan ja ajatuksiaan.

Tämä avoimeen kerrontaan perustuva lähestymistapa kehitettiin peruskoulun kolmannella luokalla, jossa tutkija Riikka Hohti toimi tuolloin luokanopettajana.

Ei liikaa ohjailua

Hohti osoittaa, että kun kerrontaa ohjaillaan mahdollisimman vähän, esiin nousee lapsille merkittäviä asioita. Tutkimuksessa nämä asiat olivat usein materiaalisia ja pienen tuntuisia, ohikiitäviä, hassuja ja ristiriitaisia, kuten kirjan sivut, istumapaikat, jalkapallokortit, kynät, vitsit, hiusten silittely, kouluruoka ja zombietarinat.

– Näillä asioilla ja tavaroilla on väliä ja ne vaikuttavat lasten olemassaoloon ja oppimiseen, vaikka niitä ei ole aina osattu huomioida kasvatuksen tutkimuksessa, Hohti toteaa.

Tutkimus painottaa laajaa käsitystä kasvatuksesta: kasvatus koostuu muustakin kuin ihmisten asettamista tavoitteista. Hohti valottaa koulupäivän tavallista ja siksi usein huomaamatonta puolta, ja toisaalta lasten elämän ”villiä”, arvaamatonta ulottuvuutta. Tutkimuksessa myös kehitetään lapsuudentutkimuksen lähestymistapoja ja esitetään, että osallistava lapsuudentutkimus voi olla runsasta ja monisuuntaista, jossa erityinen huomio annetaan asioille ja tapahtumille, joita lapset itse pitävät tärkeinä.

Hohdin analyysi etenee muistelemisen, kertomisen ja uudelleen kertomisen prosessina, jossa käytetään kokeilevia kirjoittamisen strategioita. Hohti käyttää tutkimuksessaan posthumanistisia ja uusmaterialistisia teorioita, jotka painottavat yksilö- ja ihmiskeskeisyyden sijaan koululuokan hetkittäin muuttuvia heterogeenisia yhdistelmiä. Nämä yhdistelmät synnyttävät monenlaisia ja muuttuvia lapsuuksia.

Luokkapäiväkirjat auttavat ymmärtämään lasta

Lapsuutta ja koulua ravistelevat tällä hetkellä isot muutokset kuten digitalisaatio, leikkaukset ja opetussuunnitelmauudistus. Tämän takia opettajien ja muiden aikuisten täytyy olla entistä tarkemmin kuulolla sen suhteen, mitä lasten elämässä tapahtuu. Tutkimuksessa kehitetty ”luokkapäiväkirjat” (lapset etnografeina) -lähestymistapa voi auttaa ymmärtämään lasten elämän monitahoisuutta. Sitä voi soveltaa koulutoiminnassa, ja sillä voidaan tuottaa lapsinäkökulmaa yhteiskuntaan, opettajankoulutukseen ja tutkimukseen.

Kasvatustieteen ja musiikin maisteri Riikka Hohti väittelee 4.5. klo 12 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Classroom matters: Research with children as entanglement. Väitöstilaisuus järjestetään päärakennuksen pienessä juhlasalissa osoitteessa Fabianinkatu 33, 4. krs.  Väitöskirja on sähköisesti luettavissa e-thesiksessä

Väittelijän yhteystiedot:

Riikka Hohti, puh. 040 766 1834, s-posti riikka.hohti@helsinki.fi 

Lue lisää aiheesta: Koulutus