Friedrich Fröbelin pedagogiikkaan perustuva lastentarhatoiminta aloitettiin Suomessa 1880-luvun lopulla, ja syksyllä 1892 perustettiin lastentarhanopettajakoulutus Sörnäisten kansanlastentarhan yhteyteen. Tänä vuonna juhlitaan siis 125-vuotiasta lastentarhanopettajankoulutusta, joka on ollut yliopistotutkinto vuodesta 1995 alkaen.
– Lastentarhanopettajan pedagogiset taidot heijastuvat lapsen myöhempään kehitykseen esimerkiksi lukemisessa ja matematiikassa, sanoo kasvatustieteen professori Lasse Lipponen.
Lapsi imee tietoja ja taitoja
Tutkimuksissa on todettu hyvän varhaiskasvatuksen ennustavan myös myöhempää kognitiivis-akateemista kyvykkyyttä.
– Ihmisen kaikki keskeiset kehitykselliset muutokset tapahtuvat ennen kouluikää, ja oppimispotentiaali on varhaislapsuudessa valtava. Lapsi suorastaan imee tietoja ja taitoja. Siksi kaikilla lapsilla on oltava oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, Lipponen toteaa.
Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset ovat itsenäisempiä ja yhteistyökykyisempiä kuin ne lapset, jotka eivät osallistuneet.
Investointi tulevaisuuteen
Lapsuudella on itseisarvo. Varhaiskasvatusta on jatkuvasti kehitettävä, jotta lapsen etu toteutuisi.
Varhaiskasvatus ei ole puuhastelua.
Lipposen mielestä on alentavaa puhua tarhantädeistä, ikään kuin lapset olisivat päiväkodissa vain leikkimässä ja laulamassa hoivaavien naisten johdolla - nykypäiväkodeissa on paljon miehiäkin – saati vaatia lisäkäsiä. Varhaiskasvatus ei ole puuhastelua: päiväkodissa tuetaan lapsen kehitystä ja pyritään ratkaisemaan ongelmia, joita kehityksessä voi ilmetä tai jotka voivat estää kehitystä. Varhaiskasvatuksessa tehtävillä ratkaisuilla on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta pitkiäkin vaikutuksia.
– Varhaiskasvatus on investointi tulevaisuuteen, Lipponen toteaa.
Tutkimusten mukaan syrjäytymisen ehkäisyyn sijoitettu euro tuottaa paremmin, kun se sijoitetaan varhaiskasvatukseen, ei kouluun tai työhön. Koulutuksellisen tasa-arvon on alettava jo päiväkodista.
Lipponen näkisi mielellään myös Suomen ottavan käyttöön ylemmän korkeakoulututkinnon lastentarhanopettajin koulutuksessa.
– Nyt se on vielä valinnainen, mutta esimerkiksi muista Pohjoismaista Islannissa varhaiskasvatuksen asiantuntijat ovat kaikki maistereita.
Myös opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen tavoitteena on nostaa lastentarhanopettajantutkinto maisteritasolle.