Muusikon aivot yleisön ihailtavina

Kuusijäsenisen kaksi jäsentä istuu Helsingin takahuoneessa sovittamassa uimalakkien näköisiä EEG-myssyjä. Myssyjä piuhoittavat Helsingin yliopiston laboratorioinsinööri ja tutkimusavustaja, kognitiotieteen opiskelija Nella Moisseinen.

– Suurin pelkoni on, ettei siellä näy mitään aivotoimintaa, pelkkä suora viiva, vitsailee muusikko .

Muusikot ja Jussi Chydenius ovat suostuneet kokeeseen, joka saattaisi saada yhden jos toisenkin esiintyjän hermostuneeksi. Samalla kun he esiintyvät Rajattomat-yhtyeensä kanssa täydelle konserttisalille Finlandia-talossa, heidän taakseen valkokankaalle heijastetaan kuvaa esiintyjien aivotoiminnasta.

Pulssin lisäksi yleisölle paljastuu reaaliajassa, mitkä aivoalueet aktivoituvat milloinkin ja miten paljon aivot tuottavat rentouttavia alfa-aaltoja suhteessa korkeampaa vireystilaa tai stressiä ilmentäviin beta-aaltoihin.

Muusikoilla poikkeavat aivot

Muusikoiden aivoja tutkitaan, koska ne ovat erilaiset kuin keskivertoihmisillä.

– Tieto kulkee muusikon aivojen osien välillä nopeammin, kertoo musiikin vaikutuksia aivoihin tutkiva .

– Aivojen sisällä sekä aivojen ja lihasten välillä on myös enemmän yhteyksiä.

Huotilainen työskentelee Helsingin yliopiston .

Musiikkiharrastuksen aloittaneen lapsen aivoissa tapahtuu nopeasti muutoksia, jotka ovat samansuuntaisia kuin ammattimuusikoilla.

– Musiikin harjoituttamat aivoalueet ovat tehokkaita kaikessa kuulemisessa ja hienomotoriikassa. Kouluiässä musiikkiharrastus parantaa esimerkiksi vieraan kielen lausumista ja kuullunymmärrystä, Huotilainen sanoo.

Musiikki käy terapiasta

mukaan jo vastasyntyneellä on valmiuksia sointujen havaitsemiseen. Musiikki on siis hyvin luontaista ihmisille.

tekeillä olevassa väitöskirjassa on puolestaan havaittu, että sisäkorvaistutetta käyttävät lapset hyötyvät musiikista ja aivan erityisesti laulamisesta. Se auttaa sekä puheen kehityksessä että tarkkaavaisuustaitojen kehitystä.

Musiikin terapeuttinen voima näyttää olevan varsin aliarvostettua, tutkijat sanovat. Sillä olisi paljon annettavaa vanhusten ja erityisesti muistisairaiden hoidossa.

– Musiikilla on positiivinen vaikutus vanhusten psyykkiseen hyvinvointiin. Sen kuuntelu parantaa heidän kognitiivisia suorituksiaan tehtävissä, jotka vaativat keskittymistä, työmuistia ja kielellisiä taitoja, luettelee .

– Myös musiikin harrastaminen parantaa tarkkaavuutta, toiminnanohjausta, muistia sekä kielellisiä kykyjä.

Rajattomat aivot -konsertin järjesti .