Seurantatutkimuksissa Torppa mittasi aivojen reaktioita musiikillisissa äänissä tapahtuviin muutoksiin. Aivovastemenetelmän avulla nähtiin 4-13-vuotiailla, kotona paljon laulavilla SI-lapsilla kuulotarkkaavuusvasteiden (P3a) nopeutumista ja suurenemista jopa samakaltaisiksi kuin kuulevilla lapsilla. Tätä ei havaittu muilla SI-lapsilla.
– Aiempien tutkimustulosten mukaan P3a-vasteet osoittavat, miten nopeasti tarkkaavuutemme kääntyy selvästi havaittaviin äänten muutoksiin. Lisäksi kuurous ennen SI:n saamista voi vaikuttaa kuulotarkkaavuuden aivoperustaan, Torppa toteaa.
Torpan tutkimustulosten perusteella laulaminen auttaa aivoja reagoimaan paremmin musiikin rytmien, äänen laadun ja korkeuden muutoksiin. Se auttaa myös toipumaan kuurouden aiheuttamista muutoksista kuulotarkkaavuudessa.
– Kodin ulkopuolisiin, ohjattuihin musiikkiaktiviteetteihin osallistuneet SI-lapset havaitsivat puheäänen korkeuksia ja painotuksia yhtä hyvin kuin kuulevat lapset, kun taas muut SI-lapset selvästi heikommin. Lisäksi kuulomuisti kehittyi seurannan aikana vain ohjattuihin musiikkiaktiviteetteihin osallistuvilla SI-lapsilla, Torppa kertoo.
Väitöskirjassa tutkittiin myös kuulevien aikuisten puheen painotusten ja musiikin havaitsemisen yhteyksiä. Hyvä musiikin rytmien havaitseminen oli yhteydessä hyvään puheen painotusten havaitsemiseen.
Aiemmin on todettu, että hyvä äänen korkeuden ja painotusten havaitseminen auttaa lasta oppimaan sanoja. On myös todettu, että hyvä musiikillisten äänten korkeuksien ja laatujen havaitseminen liittyy hyvään puheen havaitsemiseen, ja että hyvä kuulotarkkaavuus ja kuulomuisti ovat tärkeitä paitsi puhekielen kehitykselle, myös laajemmin oppimiselle.
-Väitöskirjani tulokset viittaavat vahvasti siihen, että kotona laulamisen ja ohjatun musiikkitoiminnan yhdistelmä on tie SI-lasten ja mahdollisesti myös muiden kuulovammaisten lasten parempaan puhekielen kehitykseen, koulumenestykseen ja elämänlaatuun, Torppa painottaa.
Filosofian maisteri, puheterapeutti Ritva Torppa väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa psykologian alaan kuuluvasta aiheesta Pitch-related auditory skills in children with cochlear implants: The role of auditory working memory, attention and music. Väitöstilaisuus järjestetään 6.11. klo 12 Athenan auditoriossa 107 (Siltavuorenpenger 3A). Vastaväittäjänä toimii Dr. Curtis Ponton, USA.
Väitöstiivistelmä on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1636-9
Ritva Torppa työskentelee Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.
Tietoa kuulovammaisille lapsille suunnatusta musiikkitoiminnasta, johon osa tutkittavista lapsista osallistui: http://lindforsinsaatio.net/lindfors-foundation-speech-music-groups
Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö: http://www.cbru.helsinki.fi/