Peruskoulu yleissivistää ja auttaa lasta eroon vanhemmilta perityistä ennakkoluuloista. Vahinkoa taas se voi tuottaa katkaisemalla kasvuprosessissa elävän pienen ihmisen leikkikierteen. Leikki nimittäin tutkitusti edistää lasten itsesäätelytaitojen ja niin sanottujen metakognitiivisten taitojen kehitystä.
‒ Näiden taitojen edellytykset on tärkeä oppia jo varhaisissa yksilönkehityksessä, sanoo Cambridgen yliopiston kasvatuspsykologi, tutkijatohtori
‒ Leikillisillä kokemuksilla on keskeinen rooli koulutusmenestyksessä ja emotionaalisessa hyvinvoinnissa lapsen kasvettua aikuiseksi.
Lego mukana leikissä
Cambridgen yliopisto on perustamassa
Omassa tutkimuksessaan hän erottaa viisi leikin muotoa: fyysisen, esineellisen, symbolisen, teeskentelevän sekä sääntöihin perustuvan leikin.
‒ Näiden avulla oppimaan oppiminen edellyttää lapselta taitoa ja tahtoa, mutta myös kehittää niitä.
Helsinki ‒ Cambridge ‒ Santiago de Chile
Whitebread vieraili Helsingissä yliopiston kasvatustieteilijöiden leikkilaboratorio
‒ Erityisen mielenkiinnon kohteena tutkimushankkeessamme on leikkivän lapsen toimijuuden, itsesäätelytaitojen ja metakognitiivisten taitojen kehitys.
Whitebreadin ja Kumpulaisen ryhmien suunnitelmissa on tutkia, kuinka uudet teknologiat ja mediat muokkaavat leikkimisoppimista.
‒ Keräämme aineistoa suomalaisissa ja englantilaisissa päiväkodeissa, kodeissa sekä kulttuurilaitoksissa. Vertailuaineistoa saamme
Leikin kehittävää merkitystä korostavat kehityspsykologien lisäksi myös evoluutiopsykologit, antropologit ja neurotieteiden tutkijat.
Opettajat leikin jatkokoulutukseen
David Whitebread ei ole rajoittanut työtään akateemiseen tutkimukseen. Hän on myös laatinut kansainvälisten kollegojensa kanssa tutkimuspohjaisia suosituksia koulutuspoliitikoille. Suomessa ollaan samoilla linjoilla.
‒ Työskentelemme
‒ Koko kaupungin opettajille ja varhaiskasvattajille järjestämme koulutusta leikilliseen oppimiseen liittyen. Myös Suomen ja Englannin tutkijoiden yhteisiä, leikillisyyteen liittyviä oppimistapahtumia on tulossa.