Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa 1/2014.
Vaatteet kasaan, aamun lentoaikataulujen tsekkaus, hampaidenpesu ja unille. Viimeistään vuosi 2013 kouli Pasi Sahlbergista rutinoituneen pakkaajan. Jos viikkokalenterissa ei ollut kongressiesiintymisiä niin sitten diplomaattitapaamisia. Bangkokissa, Havaijilla, Singaporessa ja Qatarissa. Yhdysvalloissa, Saksassa, Tanskassa ja Serbiassa. Nyt takana on moninkertaisesti suurempi pakkausurakka. Helsingin koti oli pantava pakettiin, kun kutsu kävi. Sahlberg aloitti loppiaisviikolla koulutuspolitiikan professorina Harvardissa.
– Vierailuprofessuurissa on sekin hyvä puoli, että pestillä on loppunsa. Ehdimme takaisin Suomeen niin, että myös nuorin lapsi saa käydä vähintään alakoulunsa täällä.
Jos koulukulttuurien eroihin töikseen perehtynyt ihminen rypistää otsaansa Cambridgen eliittikouluille ja tahtoo lapsensa opintielle mieluummin täällä, suomalaiskoulusta on ilmeisesti yhä syytä olla ylpeä. Sahlbergin viimevuotinen maailmankiertuekin oli nimetty hänen vuonna 2011 ilmestyneen kirjansa mukaan: Finnish Lessons.
PISAN TYMPEYS
Kahdellekymmenelle kielelle käännetyn bestsellerinsä esipuheessa Sahlberg kuvaa, kuinka kilpailuasetelma syö yhteistyöltä pohjaa. Tämä pätee myös kouluissa ja koulujen välillä. Hän varoittaa isomman, kovemman, nopeamman ja vahvemman pakkomielteestä: hybriksestä, kärsimättömyydestä ja ahneudesta, jotka ovat kuin steroidien pumppaamista urheilijaan. Tämän hölmöyden suomalaiskoulu on varsin mallikkaasti välttänyt, Sahlberg sanoo.
Hänen on yllättäen vaikea saada fiksua peruskoulua ja PISA-menestystä mahtumaan samaan lauseeseen. Asiansa osaavien opettajien kunnioittaminen ja opettamisen rauha ovat pikemminkin ristiriidassa suomalaisia tähän vuoteen asti niin hykerryttäneen PISAn periaatteiden kanssa.
– Tasa-arvo ja humanistinen käsitys lapsista ja nuorista on meidän onnistumisemme. PISA taas on kuin BKT. Mitataan kasvua ja voittoa. OECD:n ja PISA:n näkökulmasta koulutus on työvoimantuotantoa. Inhimillisyydelle ja moraalille jää aika vähän tilaa.
LIITTYKÄÄ YHTEEN!
Jotta Suomi pääsisi koulutusviennissä puheista vauhtiin, kaupunkien ja yliopistojen olisi Sahlbergin mielestä välttämätöntä liittoutua. Jos haave on esimerkiksi pyörittää korkeakouluopetusta maan rajojen ulkopuolella, tarjonta kannattaa koota pariksi koulutusohjelmaksi, joihin kerärään parhaita opettajia useammasta yliopistosta. Yliopistoyhteistyö vaan sujuu kovin nihkeästi, professori sanoo.
Peruskoulussa hyväksi havaittu henki ei ole löytänyt tietään ylimpään opetukseen.
– Yliopistot ovat vähän kuin angloamerikkalainen perusopetus. Energiaa kuluu vertaamiseen ja suorittamiseen. Palkitaan ja rangaistaan. Tämä on suureksi osaksi yliopistojen itse luomaa kulttuuria.
TUONTI ON VIENTIÄ
Yksittäisten yliopistojen ja firmojen toiveet ovat Sahlbergin mukaan ohjanneet koulutusviennistä Suomessa käytyjä keskusteluja. Kokonaisuuden hahmottamista auttavat koulutusviennin supermaassa kertyneet tilastot.
– Uudessa-Seelannissa alan tuloista 90 prosenttia on sinne tutkinto-opiskelijaksi muuttaneiden synnyttämää talousvaikutusta. Tästä 90 prosentista vain noin kolmannes tulee lukukausimaksuista. Kutakuinkin samaa osoittavat australialaisten ja brittien laskelmat: enin osa tuotosta kertyy mutkan kautta.
– Näiden tietojen perusteella on vaikea nähdä, että Suomen kannattaisi luopua korkeakoulujen maksuttomuudesta, joka totta kai houkuttelee opiskelijoita, eritoten kun Tanska ja Ruotsi ovat EU:n ulkopuolelta tuleville maksullisia.
– Kun maksut alkavat pienentää tulijoiden määrää, kansantalouden tasolla jäädään tappiolle. Tavoitteet kansainvälisten opiskelijoiden määrästä – Suomen ylioppilaskuntien liitolla 100 000 ja opetusministeriön vienninedistämistyöryhmällä 60 000 – eivät Sahlbergin mukaan täyty ikinä, jos maksuja aletaan periä. Ulkomaalaisopiskelijoiden määrästä puolestaan riippuu, kuinka mielekästä englanninkieliseen opetukseen on panostaa.
– Jos sen lisääminen tapahtuu suomenkielisen opetuksen kustannuksella, siinä kohtaa kehitykselle täytyy tajuta panna stoppi.
VARMAT VALMISTUJAT
Sahlberg määrittelee 20 000 Suomessa nyt tutkintoa suorittavaa ulkomaalaisopiskelijaa ja heidän 200 miljoonan euron vuotuisen talousvaikutuksensa maamme ehdottomasti tärkeimmäksi koulutusviennin muodoksi. Alan muut tuotot ovat rehvakkaimpien arvioiden eli Finpron laskelmien mukaan korkeintaan sata miljoonaa. Tilastokeskus puhuu muutamasta miljoonasta. Maahanmuuttajaopiskelijoiden piristävä vaikutus liittyy myös siihen, että he, vastoin yleistä käsitystä, usein jäävät ja työllistyvätkin Suomeen. EU:n ulkopuolelta eli mahdolliselta maksullisuusvyöhykkeeltä muuttaneita tutkinnonsuorittajia on nyt Suomessa 14 000. Tuorein tilasto on vuosina 2007–2008 opintonsa aloittaneista.
– Reilu vuosi valmistumisen jälkeen kaksi kolmasosaa heistä oli yhä Suomessa. Tämä tarkoittaa, että heille oli myönnetty opiskelujen jälkeen uuteen tarkoitukseen uusi viisumi. He myös valmistuvat varmemmin kuin suomalaisopiskelijat. Sahlbergilla on hihassaan käypä neuvo, jolla helpottaa koulutettujen ulkomaalaisten kotoutumista.
– Kieltenopetus osataan meillä hyvin. Jos maahan muuttaneille korkeakouluopiskelijoille tarjottaisiin suomen opetusta kattavammin, tutkinnon suorittaneiden työllistyminen tänne paranisi takuulla.
KONTTORI SAUDEIHIN
Siltä osin kuin koulutusvienti on perinteisempää vientiä, rajojen yli myymistä, Pasi Sahlbergin ohje on keskittyminen: maltti pitäytyä siinä, minkä parhaiten taitaa, vältellen samalla massakoulutusaloja.
– Ei mitään business managementia, jonka opetusta on tarjolla valtavasti, vaan strategisesti mietittyjä aiheita. Esimerkiksi clean techia tai opettajankoulutusta. Eikä kannattavuus siltikään ole helppo juttu. Harvardin tapaisia huippuja tällaiset kokeilut, sanotaan vaikka Qatarin markkinoille työntäytyminen, eivät edes kiinnosta. Niillä on liikaa menetettävää. Oppimateriaaleja tai konsulttipalveluita kaupattaessa ostajamaan kulttuuri on tärkeä tuntea vivahteita myöten. Tökerö tai kömpelö törmää seinään.
– Paikan päällä olisi tärkeä olla konttori. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa ja Arabiaemiraateissa olen nähnyt, miten keskeisiä paikalliset työntekijät ja lähikumppanit kaupanteossa ovat. Sahlberg raivaisikin lakipykälistämme heti ne esteet, jotka jarruttavat tutkintojen myymistä ulkomailla tai tilauskoulutusten tarjoamista täällä.
– Ne mahtuvat hyvin elämään Suomessa suoritettavien maksuttomien tutkintojen rinnalla.