”Muistatko vielä sen riemun, kun lapsena oivalsit jotain ensimmäistä kertaa? Ehkä opit uuden tempun tai ymmärsit, miten jokin asia toimii. Juuri näillä oivalluksilla voi olla suuri vaikutus siihen, miten toimit ja teet päätöksiä tänä päivänä.
Jos opimme lapsena mielekkään tavan ottaa asioista selvää, meille kehittyy itsetunto aktiivisena toimijana, oppijana ja kriittisenä ajattelijana. Sillä, että lapsi harjoittelee tutkimisen taitoja ja osallistuu tiedekasvatukseen ennen kouluikää, on myönteinen vaikutus motivaatioon ja oppimistuloksiin myöhemmin koulussa.
Tiedekasvatuksessa lasten kanssa harjoitellaan tutkimisen taitoja leikin ja itse oivaltamisen kautta. Pieni lapsi on luonnostaan hyvin tutkiva – jo siitä lähtien, kun hän alkaa ensimmäistä kertaa olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Lapsi kokeilee, kuinka maailma toimii. Hän testaa, tekee huomioita ja toimii niiden pohjalta. Sitä kautta lapsi ymmärtää, että juuri hänen toiminnallaan ja jokapäiväisillä, pienillä valinnoilla on merkitystä.
Helsingin yliopisto kehitti leikillisen tiedekasvatusmallin
Tällä hetkellä Helsingin yliopisto tarjoaa tiedekasvatusta lapsille muun muassa tiedekerhoissa, erilaisilla kursseilla ja netissä. Niissä keskitytään harjoittelemaan niin sanottuja tutkimisen taitoja, esimerkiksi sitä, kuinka tehdään havaintoja tutkittavasta ilmiöstä. Aktiviteetit sidotaan aina tarinallisuuden, leikin ja draaman kautta lapsen arkisiin kokemuksiin.
Helsingin yliopistossa kehitettyä leikillistä pienten lasten tiedekasvatusmallia sovelletaan tälläkin hetkellä lukuisissa tiedekerhoissa ympäri Suomea. Tiedekasvatukseen on osallistunut viimeisimpien viiden vuoden aikana yli 4000 lasta.
Tiedekasvatusta sovelletaan usein luonnontieteessä, mutta se käsittää kaikki tieteenalat. Oleellista on tieteellisen ja kriittisen ajattelun sekä tieteellisen lukutaidon kehittyminen. Nämä ovat edellytyksiä sille, että ihminen pystyy täysipainoisesti toimimaan osana yhteiskuntaa, tekemään perusteltuja valintoja ja ottamaan osaa tieteeseen liittyviin keskusteluihin.
Tiedekasvatuksella on myös tärkeitä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Helsingin yliopistolla tutkitaan muun muassa sitä, voisiko tiedekasvatus ehkäistä sosioekonomisten kuplien syntymistä.
Jos tiedekasvatus kytkettäisiin entistä tiukemmin varhaiskasvatukseen, erilaisista oloista tuleville lapsille olisi mahdollista tarjota tasa-arvoisemmat lähtökohdat tieteelliseen ajattelutapaan tutustumiseen ja sen omaksumiseen. Näin tiedekasvatus ei jäisi vain niiden perheiden harrastukseksi, joissa vanhemmat ovat valmiiksi kiinnostuneita tieteestä.
Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa on jo aiheita, kuten havaintojen tekeminen ympäristöstä, ilmiöiden nimeäminen ja asioiden luokittelu, joissa voidaan hyödyntää tiedekasvatusta.
Leikki on tärkeä vientituote maailmalle
Suomi ei ole ainoa maa, jossa järjestetään tiedekasvatusta, mutta täällä leikki otetaan mukaan opetukseen ainutlaatuisella tavalla. Jonkin asian tutkiminen voi olla itsessään yksi suuri roolileikki, tai oppimisympäristö voidaan rakentaa niin, että lapset voivat ottaa tutkimusvälineitä osaksi omaehtoista leikkiä.
Pienten lasten kanssa leikillisyys on tärkeää, sillä opetustilanne voi mennä muuten yli lapsen ymmärryksen. Se taas voi latistaa lapsen intoa ja itsevarmuutta. Myöhemmin sama tunne voi seurata lasta koulun oppitunneille ja saada motivaation horjumaan.
Opettajat ja kasvattajat tarvitsevat koulutusta ja materiaaleja, jotta he uskaltavat aloittaa tiedekasvatuksen. Me Helsingin yliopistolla teemme paljon tutkimusta siitä, mikä on mielekästä varhaiskasvatusta. Pyrimme siihen, että tulevaisuudessa tiedekasvatuksen kursseja saataisiin yhä enemmän osaksi yliopisto-opetusta muun muassa varhaiskasvatuksessa ja opettajaopinnoissa.
Suomalaista tiedekasvatusta viedään maailmalle yhdessä digitaalisen osaamisen ja ainutlaatuisen leikillisyyden kautta. Leikki on tapa innostaa lapsia oppimaan tieteellisiä ilmiöitä. Sen avulla luodaan arvokas pohja tulevaisuuden aikuisille ja päätöksentekijöille.”
Helsingin yliopiston Playful Learning Center järjestää leikillistä tiedekasvatusta 0–8-vuotiaille.
Tulevaisuuden opetus: Puheenvuoroja opetuksen tulevaisuudesta
Lue myös nämä: