Mitä suomalaisessa peruskoulussa piipahtava koulutusturisti ehtii visiitillään ymmärtää? Harjoittaako pääministerimme silkkaa imagopelleilyä, kun hän valtiovierailun koulukäynnillä istahtaa arabityttöjen keskelle kyselemään näiden puuhista?
Kasvatuspsykologian professori Kirsti Longan mielestä oppimisen, toiminnan ja tunteiden kytkösten vahvuutta ei voi kyllin korostaa.
— Tunteisiin ja motoriikkaan liittyvät aivoalueet ovat muistin ja oppimisen kannalta aivan keskeisiä, Lonka sanoi esitelmävierailullaan Suomen Pietarin instituutissa.
Hänen aiheenaan oli sukupolvien ja kulttuurien välinen oppiminen ja viestintä. Oppiminen ei ole tiedon siirtämistä tai tallennusta vaan aivojen ja ajattelun muovaamista.
Ehkä peruskoululuokassa vieraileva turisti siis saa käynnistään irti enemmän kuin äkkiseltään ajattelisi. Jo opettamisen puitteet ja luokan tunnelma kertovat paljon.
Lonka kutsuu oppimisen fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia tiloja demokratian rakennuspalikoiksi. Hyvin suunnitellut opetustilanteet yllyttävät luomaan tietoa yhteisöllisesti.
— Yhteiskuntarauhankin vuoksi on tärkeää, että pienestä pitäen tottuu miettimään asioita eri ihmisten näkökulmista. Tarvitsemme erilaisia ihmisiä, ja keskinäinen kunnioitus on tehokkaan tiimityön edellytys — ja samalla keksintöihin perustuvan talouden perusta.
Koulujen kompastuskivi on Longan mukaan teknologia.
— Vuonna 2010 vain kolmannes lapsista hyödynsi digiteknologiaa oppimiseen, vaikka vapaa-ajalla laitteet olivat käytössä 95 prosentilla lapsista. Diginatiiveille ne ovat osa älyllisiä ja sosiaalisia käytäntöjä.