Miten koulutuksen avulla voi ratkaista globaaleja ongelmia? Mitä tapahtuu aivoissa neurotasolla, kun ihminen oppii? Näihin kysymyksiin on mahdollista päästä syventymään Helsingin yliopiston uudessa kansainvälisessä maisteriohjelmassa Master’s Programme in Changing Education.
Ohjelmaan voivat hakea kasvatustieteen ja sen lähialojen kandidaatin tutkinnon suorittaneet tai vastaavan osaamisen hankkineet opiskelijat mistä päin maailmaa tahansa.
Opiskelijan kannalta juuri Suomi on erityisen kiinnostava maa koulutuksen ja oppimisen opiskelulle, sillä Suomi on maailmankuulu koulutuksensa tasosta.
Jokaisella on oikeus koulutukseen, ja koululaisten oppimistulokset ovat maailman huippua, mutta tuloksia ei tehdä hyvinvoinnin kustannuksella. Koulujen tasa-arvon ja oppilaiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien eteen tehdään paljon töitä.
Opettajat ovat saaneet tieteeseen pohjaavan koulutuksen ja harjoitelleet opiskeluaikanaan opettamista kokeneen opettajan ohjaamana.
Suomessa opettajan ammattia arvostetaan, ja jokaisella opettajalla on vapaus suunnitella ja toteuttaa opetustaan asiantuntemuksensa pohjalta.
Teemoina oppimisen neurotiede ja tasa-arvoinen koulu
Helsingin yliopistossa kasvatustieteen opiskelija pääsee kehittämään osaamistaan ja verkostojaan maailmaluokan tutkijoiden opastamana.
Tarjolla on ainutlaatuinen yhdistelmä: Helsingin yliopiston vahva osaaminen koulutuksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tutkimuksessa yhdistetään oppimisen neurotieteeseen ja oppimispsykologiaan.
– Olemme tuoneet kaksi kasvatustieteen keskeistä lähestymistapaa yhteen. Kun näihin yhdistetään vielä tutustuminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään, peruskoulusta ja varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle asti, on tarjolla maailmanlaajuisessa vertailussa ainutlaatuisena erottuva kokonaisuus, sanoo ohjelmajohtaja, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen.
Heti opintojen alusta lähtien opintoihin sisältyy vierailuja kouluissa ja oppilaitoksissa. Siten opiskelija pääsee tutustumaan opettajan työhön ja suomalaiseen koulujärjestelmään hyvin konkreettisesti. Mahdollisuuksien mukaan kouluvierailuilla kurkistetaan myös kulissien taakse eli päästään esimerkiksi keskustelemaan opettajien ja rehtoreiden kanssa.
Aivotutkimuksen opintojen kautta opiskelija pääsee itsekin kokeilemaan, miten neurotiede vaikuttaa ajattelussa ja oppimisessa. Koulutuksen ja yhdenvertaisuuden opinnoissa tutustutaan suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintaan.
Luentojen lisäksi opiskelijat tekevät projektitöitä ja työskentelevät ryhmissä. Oppimisympäristönä on inspiroiva 3000 opiskelijan ja 500 tutkijan koulutus- ja kasvatusosaamisen keskus Siltavuorenpenkereellä, Helsingin yliopiston keskustakampuksella.
Koulutus muuttaa maailmaa
Tästä maisteriohjelmasta valmistuu koulutuksen muutoksen tekijöitä. Siihen viittaa myös ohjelman englannikielinen nimi Changing Education.
– Kasvatus ja koulutus muuttaa maailmaa kestävällä tavalla. Koulussa kylvetään muutoksen siemen itämään uudelle sukupolvelle. Herätetään ajatus siitä, että maailmaa voi muuttaa, Minna Huotilainen sanoo.
– Helsingin yliopistosta valmistuvat maisterit ovat muutoksen tekijöitä koulutuksen alalla. Monet heistä vievät ehkä opintojen innoittamana kotimaahansa tietoa, miten oman maan koulutusjärjestelmää kannattaa kehittää.
Tutkinto ei anna opettajan pätevyyttä, mutta siitä saa erinomaisen pohjan muihin koulutusalan tehtäviin. Helsingin yliopistossa suoritetussa koulutusalan tutkinnossa yhdistyy kaksi huipputahoa: ranking-vertailuissa ja tutkimuksen arvioinnissa korkeatasoiseksi maailmanlaajuisesti arvioitu Helsingin yliopiston kasvatustieteen tutkimus ja opetus sekä suomalainen maailmankuulu koulutusjärjestelmä.
Ensimmäiset opiskelijat aloittavat Master’s Programme in Changing Education -ohjelmassa syksyllä 2020. Haku ohjelmaan on 3.12.2019–10.1.2020.