KL Heli Ketovuoren väitöstutkimus tarkastelee, miten keskeiset inklusiiviset arvot, kuten tasa-arvo, osallisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuuden arvostus, ilmenevät perusopetuksessa koulutusjärjestelmän eri tasoilla.
Tutkimuksen mukaan inklusiivisten arvojen toteuttaminen oli haastavaa tulkinnanvaraisen valtakunnallisen koulutuspolitiikan takia. Epätarkat kirjaukset mahdollistavat kuntien vaihtelevat tulkinnat inklusiivisten arvojen toimeenpanoon liittyen.
Tämän seurauksena esimerkiksi tasa-arvoiset koulutuspalvelut voivat yhdessä kunnassa tarkoittaa lähikoulun toiminnan kehittämistä niin, että se tuen toteutuksessa huomioi kaikkien oppilaiden moninaisuuden, kun taas toisaalla lähikoulu ei ole kaikkien oppilaiden koulupaikka.
Lisäksi inkluusion toteutuksen kannalta liian suppeaksi jäävä mahdollisuuksien tasa-arvo korostui koulutuspolitiikassa. Haastateltavien mukaan riittämättömät ja epätasa-arvoisesti jakautuvat resurssit vaikuttivat arvojen toimeenpanoon ja aiheuttivat ristiriitatilanteita erityisesti rehtoreille.
Kotikunta määrittää oppilaan saamat tukipalvelut
Heli Ketovuori toteaa, että inklusiivisen koulutuksen edistämiseksi tarvitaan selkeää valtakunnallista ohjeistusta.
– Koulutuspoliittisten dokumenttien tulkinnanvaraisuus siirtää vastuun inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta kuntatasolle, mikä voi johtaa eriarvoisuuteen oppilaiden tukipalvelujen saatavuudessa.
Tilastojen mukaan eri maakunnissa tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista peruskoulua käyvistä oppilaista vaihteli 21 prosentista 33 prosenttiin (SVT, 2023).
Esimerkiksi opettajien virkojen määrä, ryhmäkoot ja resurssien kohdentaminen ovat kuntatason päätöksiä, jotka määrittävät, miten kouluilla on mahdollisuuksia tukea oppilaita.
– Kunnan päätöksenteko voi kaventaa inkluusion käytännön toteutuksen pelkäksi tukea tarvitsevien oppilaiden sijoituspaikkojen jakamiseksi ilman riittäviä tukitoimia. Tämä uhkaa peruskoulujen inklusiivisen toimintakulttuurin kehitystä.
Arvojen tulisi näkyä eri tasoilla
Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva inklusiivisten arvojen ilmenemisestä eri tilanteissa koulutuspolitiikasta koulun arkeen ja oppilaiden kokemuksiin omasta sosiaalisesta osallisuudestaan koulussa.
– Tämä näkökulma mahdollistaa inklusiivisten arvojen tarkastelun monitasoisesti: politiikan tasolla, kouluyhteisöjen käytännöissä ja yksilötasolla oppilaiden subjektiivisissa kokemuksissa. Analyysi valaisee, miten arvot heijastuvat eri toimijoiden kautta koulun toimintakulttuuriin ja oppilaiden arkeen.
Positiivisena havaintona on, että oppilaat kokevat sosiaalista osallisuutta kouluyhteisöissä. Lisäksi opettajat ja rehtorit hyväksyvät inklusiiviset arvot, vaikkakin niiden toteutus on riittämättömäksi koettujen resurssien vuoksi haasteellista.
Uudistus näkyy syksystä alkaen
Oppimisen tuen uudistus astuu voimaan esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa elokuun alussa 2025 ja ammatillisessa koulutuksessa vuotta myöhemmin.
Väitöstutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa inklusiivisen perusopetuksen kehittämiseksi muutostilanteessa. Osatutkimusten aineistot on kerätty edellisen tuen reformin eli kolmitasoisen tuen alkuvaiheessa.
Heli Ketovuori on työurallaan toiminut perusopetuksessa luokan-, erityisluokan- ja erityisopettajana sekä Turun yliopistossa erityispedagogiikan lehtorina ja opettajana.
Heli Ketovuori väittelee 18. kesäkuuta aiheesta Inklusiivisten arvojen ilmeneminen perusopetuksessa