Totuus vai vaihtoehtoinen fakta?

Erilaisia lukemisen ja tekstin tuottamisen taitoja, niin sanottua monilukutaitoa, tarvitaan tänä päivänä ehkä enemmän kuin koskaan.

Monilukutaito on kulttuurisesti monenlaisten viestien tulkintaa ja tuottamista. Siihen kuuluu myös tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Monilukutaitoa tarvitaan inhimillisen toiminnan ymmärtämiseen ja kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiseen.

− Tiedon ja taidonalat ylittävä monilukutaito on keskeinen ajattelun ja oppimisen taito, jota tarvitaan yhteiskunnallisessa osallistumisessa, sanoo tutkijatohtori Satu Valkonen, joka on mukana professori Kristiina Kumpulaisen johtamassa Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) –kehittämishankkeessa.

Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Playful Learning Center valittiin opetus- ja kulttuuriministeriön kaksivuotisen Monilukutaito-tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttajaksi usean suomalaisen yliopiston hakemuksen joukosta. Lähes kahden miljoonan euron rahoituksen saaneen hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja lasten monilukutaidon kehittämiseksi ja tukea varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen ja kulttuurialan henkilöstön osaamista. Hankkeessa edistetään kaikkien lasten yhtäläisiä oppimisen mahdollisuuksia ja pyritään purkamaan sosiaalista, kulttuurista ja sukupuolista eriarvoisuutta.

Monilukutaidon eri osa-alueet ja muodot ovat yksilön, sosiaalisen vuorovaikutuksen, elinikäisen oppimisen, kansalaisuuden ja työelämän näkökulmasta keskeisiä perustaitoja. Monilukutaitoa tarvitaan inhimillisen toiminnan ymmärtämiseen, suvaitsevaisuuteen ja kulttuurisen monimuotoisuuden hahmottamiseen.

– Sitä tarvitaan myös kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiseen, eettisesti vastuulliseen osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, professori Kumpulainen sanoo. 

Taitoja lapsille ja kasvattajille

MOI -kehittämishanke  on uusimpaan tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuurialan henkilöstön käyttöön suunnattu lasten monilukutaitoa edistävä ohjelma.

Mukaan yhteistyöhön innostetaan varhaiskasvattajia ja kouluhenkilöstöä, kulttuuritoimijoita, lasten huoltajia ja lapsia. Ajatuksena on, että ammattilaiset pystyvät itse kehittelemään monilukutaitoa kehittäviä pedagogisia käytäntöjä ja oppimisympäristöjä. Lapsen intoa oppimiseen tuetaan monipuolisesti myös muissa arjen yhteisöissä. Hankkeessa pyritään tavoittamaan jo alle 3-vuotiaat.

Tavoitteena kulttuurisen ja sukupuolisen eriarvoisuuden vähentäminen

MOI-hankkeessa korostetaan yhdessä kehittämistä ja sosiaalista diversiteettiä. Monialaisessa hankkeessa halutaan vähentää kulttuurista ja sukupuolista eriarvoisuutta ja lisätä monilukutaitoa tukevia oppimismahdollisuuksia pienten lasten kasvuympäristöissä. Monilukutaidossa on myös kyse kulttuurisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten oikeudesta osallistua valtaväestön kulttuuriin omista lähtökohdistaan käsin.

Koska pääkaupunkiseudulla on eniten eri taustoista tulevia lapsia, hanke toteutetaan Helsingissä monikulttuurisessa ympäristössä. Siihen osallistuu sosiaalisesti ja kulttuurisesti mahdollisimman moninaisia yhteistöjä.

– Jo pienille lapsille olisi tarjottava monilukutaitoa tukevia oppimismahdollisuuksia sukupuoleen, kieleen tai kulttuuriin katsomatta, toteaa tohtorikoulutettava Heidi Sairanen

MOI- tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksena syntyy monipuolisia lasten monilukutaitoa tasa-arvoisesti edistäviä toimintamalleja. Hanke tuottaa myös ymmärrystä monilukutaidon kehittymisestä, sen tukemisesta ja arvioinnista varhaislapsuudessa.

Hankkeessa työskentelevät professori Kristiina Kumpulainen, tutkijatohtori, dosentti Sara Sintonen, tutkijatohtori Satu Valkonen, asiantuntija Anna Mikkola ja projektisuunnittelija Heidi Sairanen.

Hanke toteutetaan vuosien 2016 – 2018 välisenä aikana.