Seppo Salmivirta tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten oppilaat oppivat luonnontieteitä verkkoympäristössä tutkivan oppimisen keinoin. Tutkimus on tehty luokkaopetuksessa mobiileilla laitteilla, mutta pedagogiset ratkaisut ja tulokset sopivat myös etäopetuksen toteuttamiseen.
– Tutkivan oppimisen työtavat ovat vaihtoehto yhdensuuntaiselle opettajan johtamalle videoesitykselle, jossa oppijat pääsevät osallistumaan keskusteluun vain yksi kerrallaan, Salmivirta sanoo.
Väitöstutkimus Tutkiva oppiminen luonnontieteellisen opetuksen tukena mobiilissa oppimisympäristössä tarkastetaan Helsingin yliopistossa keskiviikkona 17. kesäkuuta.
Oppimisen yhteisöllinen ulottuvuus on keskeinen
Etätyöskentelyn verkkoympäristöihin on mahdollista luoda oppimisyhteisöjä, joissa oppiminen ja tieto ovat yhteisökeskeisiä.
– Koronakevään etäopetuskokemukset osoittivat, että pedagogisesti rakennetuille, kaikki oppilaat osallistaville verkkoympäristöille on koittamassa uusi nousu, Helsingin Roihuvuoren alakoulussa rehtorina työskentelevä Salmivirta sanoo.
Verkkoympäristönä voi olla esimerkiksi Googlen Classroom, Microsoftin Teams, Pedanet, itslearning tai Moodle. Salmivirta näkee yhteisölliset verkkoympäristöt parempana verrattuna 2010-luvun alussa yleistyneisiin opetusohjelmiin, joita oppilaat käyttävät yksin omilla digilaitteillaan.
– Yksin käytettävissä ohjelmissa ei ole tunnistettu oppimisen rakentavaa, merkityksellistä ja yhteisöllistä ulottuvuutta, joka tutkimuksen kentällä on tiedetty pitkään.
Kysymisen taito on tärkeä
Tutkivan oppimisen taidot siivittävät oppimista verkkoympäristössä. Mitä enemmän oppijat kertoivat pienryhmähaastatteluissa tutkivan oppisen taidoista, sitä useampia tutkimuskysymyksiä he pystyivät selvittämään.
Haastatteluissa oppilaat selasivat verkkoympäristöä ja palauttivat mieliin verkkokeskusteluiden tai projektitöiden vaiheita. Esimerkiksi kysymisen taidon tärkeyttä kuvastaa kuudesluokkalaisen oppilaan kertoma: ”Siinä saa (kysymysten avulla) ylipäätään enemmän tietoa ja sitten siihen tietoon syventyy paljon paremmin. Siitä tietää sitten paljon enemmän, kun että suoraan vaan kirjoittaa jotain sinne. –– Kun siinä alussa oli niitä sanoja esim. miten ja millainen.”
Salmivirta toteaa, että oppilaiden esittämien tutkimuskysymysten määrää ja laatua on mahdollista kehittää panostamalla tutkimuskysymysten opettamiseen ja kytkemällä aihepiiri kiinteästi tutkittavana olevaan kokonaisuuteen.
Pedagogisesti käytettynä teknologia tukee oppimista
Myös sopivalla mobiililla teknologialla on oppimisessa keskeinen rooli: mitä enemmän oppilaat kokivat mobiilin teknologian tuomia etuja, sitä enemmän he ilmaisivat haastattelussa merkityksellisen oppimisen piirteitä, kuten aktiivisuus, tavoitteellisuus ja löydetyn tiedon tarkastelu.
– Tutkimukseni osoittaa, että mobiilin teknologian tukema oppimisympäristö on mahdollista yhdistää laaja-alaisia taitoja tukevaan pedagogiseen ajatteluun. Näin teknologian käyttö on luontevaa ja tukee työskentelyä.