Koulutus ja sen tavoitteet ja toteuttamistavat käyvät globaalisti ja kansallisesti läpi historiansa ehkä mittavimpia muutoksia.
Ylikansalliset ja vaikutusvaltaansa kasvattavat organisaatiot, kuten EU ja OECD ovat yhä keskeisemmin vaikuttamassa koulutuksen tavoitteisiin ja toteuttamiseen sekä siihen, millaista tietoa sisällytetään opetukseen. Näihin muutoksiin kuuluu muun muassa siirtyminen pois oppiaineista kohti oppiainerajoja ylittävien taitojen ja kykyjen oppimista.
Uudet tavoitteet koulutukselle tarkoittavat samalla uusia markkinoita kaupallisille toimijoille. Esimerkiksi digitalisaatio, tekoäly ja vahvistuvat kaupalliset toimijaverkostot muuttavat monin tavoin koulutusta, sen tavoitteita ja toimintaa. Käyttäytymis- ja elämäntieteet tuovat uusia agendoja, tietojärjestelmiä ja menetelmiä koulutuksen toteuttamiseen ja koulutuksen tulosten mittaamiseen. Opetus ja oppiminen fokusoituvat selkeämmin mitattavuuteen, havaittavuuteen ja yksilöitävyyteen.
Jossain mielessä voidaan puhua behaviorismin paluusta, mutta erilaista verrattuna aiempaan on se, että muutokset tapahtuvat taloudellistumisen seurauksena.
Näitä edellä mainittuja muutoksia on tarkasteltu meneillään olevassa koulutuksen tulevaisuuden suuntaviivoja tarkastelevassa Interrupting Future Trajectories of Precision Education Governance (FuturEd) -tutkimushankkeessa. Hankkeessa on valmistunut uusi julkaisu, joka tarjoaa ymmärrystä koulutuksen tulevaisuuden suuntaviivojen tarkasteluun.
Koulutuksen täsmähallinta ymmärryksen ja analyysin avuksi
FuturEd-projektin tutkimusjulkaisussa Educating for the Future? Mapping the Emerging Lines of Precision Education Governance on luotu uusi teoreettinen tulokulma, koulutuksen täsmähallinta (precision education governance). Sillä viitataan samanaikaisesti koulutuksen globalisoitumiseen; digitalisoitumiseen ja markkinoitumiseen ja elämän- ja käyttäytymistieteiden roolin vahvistumiseen koko koulutusjärjestelmässä.
Uusi artikkeli tarjoaa kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävän näkökulman ymmärtää ja analysoida käsillä olevia mittavia koulutusta koskevia perustavanlaatuisia muutoksia ja tulevaisuuden suuntaviivoja, globaalin ja kansallisen koulutuspolitiikan muutoksia ja uusia koulutusta tuottavia verkostoja ja niiden agendoja ja ideologioita.
Merkittävän avauksen julkaisusta tekee myös se, että koulutuksen vahvistuva täsmähallinta mahdollistaa koulutuksen tulevaisuudelle ladattujen mittavien odotusten ja paineiden ja niiden seurausten analyysin.
Koulutuksen päämäärät rajussa murroksessa – yksilöllistyminen, räätälöinti ja tehokkuus avainsanoina
Julkaisu osoittaa, että koulutuksen tulevaisuuden nimissä ajetaan läpi merkittäviä muutoksia, joissa yksilöllistyminen, markkinakelpoisuus, työllistettävyys ja elämän- ja tunteiden hallinta uhkaavat syrjäyttää sivistyksen, demokratian ja koulutuksen yhteiskunnallisen roolin.
Nämä muutokset eivät vaikuta ainoastaan koulutuksen ja opetuksen sisältöihin, vaan ne uudelleenrakentavat ymmärrystä koulutuksen roolista, oppimisesta ja opettamisesta. Kun koulutus muuttuu yksilöllisten oppimisurien tehokkaaksi suunnitteluksi ja hallinnaksi digitaalisten työkalujen avulla, muuttuu myös opettajuus valmennukseksi ja prosessin ohjaamiseksi.
Koulutuksen täsmähallinta käsitteenä auttaa ymmärtämään, kuinka koulutus yksilöllistyy ja keskittyy työmarkkinakelpoisuuden ja tuottavuuden takaamiseen yhteiskunnassa. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, sillä vaarana on että koulutuksen merkitys kapenee sivistystä ja demokraattista osallistumista vaalivasta instituutiosta yksittäisten ihmisten yhä täsmällisemmin määritellyksi optimoinniksi.
Koulutuksen täsmähallinta tarjoaa tulevaisuuden koulutuksen suuntaviivoja koskevaan keskusteluun työkalun, joka mahdollistaa historiallisen muutoksen näkemisen, ymmärtämisen ja muutosten mahdollisten seurausten tarkastelun. Tarvitsemme koulutukseen lisää yhteiskunnallista ymmärrystä, yhteiskuntalukutaitoa samoin kuin sensitiivisyyttä eriarvoisuuden kysymyksille. Tarpeellista on kuulla tarkemmin yhteiskuntatieteilijöitä, koulutuspolitiikan ja eriarvoisuuden tutkijoita samoin kuin opettajia. Koulutusta ei voi jättää ainoastaan ylikansallisen politiikan, markkinoiden ja teknologiayritysten määriteltäväksi.
Kirjoitus pohjautuu artikkeliin, joka on julkaistu Policy Futures in Education -lehdessä. Linkki julkaisuun (open access)