Suomalainen kotitalousopetus ei ole pelkkää ruoanlaittoa, vaan se harjaannuttaa oppilasta monissa vastuulliseen kuluttamiseen, perheeseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.
Koska kotitalous on vahvasti arkeen liittyvä aine, oppiaineessa on erityisen tärkeää huomioida paitsi oppijoiden moninaisuus myös erilaiset kulttuurit ja kotitodellisuudet, kertovat yliopistonlehtori, dosentti Hille Janhonen-Abruquah ja tutkijatohtori, dosentti Hanna Posti-Ahokas Helsingin yliopistosta.
HEED auttaa huomaamaan
Kouluissa mietitään, miten monikielisyys ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotikulttuurit huomioidaan opetuksessa parhaalla mahdollisella tavalla. Hille Janhonen-Abruquah’n mukaan opetuksen haasteet ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana muuttaneet muotoaan.
Moninaisuusajattelua pyrkii edistämään esimerkiksi Helsingin yliopiston kotitalouspedagogiikan tutkimushanke HEED (Home Economics Education for Diversities).
– Suomalainen yhteiskunta on nykyään monikulttuurinen. Opettaja ja oppilaat voivat elää hyvin erilaista arkitodellisuutta: suomalaiselle lapselle tutut ruokalajit voivat olla maahanmuuttajalle uusia. Silti kotitalousopetuksen pitäisi tarjota mielekkyyttä ja hyödyllisiä taitoja kaikille. Tähän HEED-hankkeen tutkimus vastaa nostamalla esiin arkisten tilanteiden eroja toiminnassa ja tarkastelemalla niiden taustalla olevia tekijöitä. Olemme esimerkiksi tutkineet kodin ja koulun yhteistyötä maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa. Kotitalousopetus voi olla arvokas kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja yhdessä toimimisen tila, Janhonen-Abruquah kuvaa.
Englannin kielen heed merkitseekin huomion kiinnittämistä tai huomioon ottamista.
Kolmivuotinen, menestyksekkääksi todettu hanke lähestyy nyt loppuaan. Teemasta on tehty graduja ja kandintutkielmia ja sitä on kehitetty eteenpäin yhteistyössä opettajaopiskelijoiden ja täydennyskoulutukseen osallistuvien opettajien kanssa.
Moninaisuus ja eettisyys näkyvät lautasella
Kotitalousopetuksessa moninaisuus kohdataan konkreettisesti lautasella. Oppilaille opetetaan, kuinka oppia ruokkimaan itsensä ja toisensa laadukkaasti ja kestävää kehitystä tukien. Lihan vähentäminen ja kasvisruoan lisääminen on eräs kestävä valinta, jonka toteuttamista kotitalousopettaja joutuu jokapäiväisessä työssään miettimään.
Kotitalousopetuksessa moninaisuus kohdataan konkreettisesti lautasella.
Myös erilaiset ruokavaliot ja allergiat näkyvät kotitalousopetuksessa.
– Opettaja pohtii vaikka sitä, tehdäänkö jauhelihakastike lihasta vai jostakin korvaavasta proteiinista, tai voidaanko kaikille laittaa possua, Hanna Posti-Ahokas kertoo.
– Kotitalousopettajat ovat hyvin kiinnostuneita erityisruokavalioista ja siitä, miten niitä voisi tuoda esiin omassa opetuksessa. Niistä keskustellaan ja pyydetään neuvoja opettajien omissa sosiaalisen median kanavissa. Ruoan täytyy olla jokaiselle sopivaa, Hille Janhonen-Abruquah lisää.
Opettajia koulutetaan toimimaan vastuullisesti ja yhdenvertaisesti. Yhdessä suunnitellaan sellaista ruokaa, jota kaikki voivat syödä. Vegaani ei joudu pilkkomaan lihaa ja vaikkapa kookosmaitoa käyttämällä päästään kokeilemaan kaikille sopivaa ruokaa.
– Tiedostava ja koulutettu kotitalousopettaja johdattaa oppilaat kohtaamaan ja sietämään erilaisuutta, Hanna Posti-Ahokas tiivistää.
Nainen siivoaa ja mies on huippukokki?
Kotitalousopetuksessa kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota myös sukupuolirooleihin ja niihin liittyvien stereotypioiden murtamiseen.
Kovakin kundi voi kokata, tuntuvat julkkiskokit ja muut roolimallit viestittävän. Ne voivat olla pojille hyvä samaistumiskohteita ja herättää kiinnostuksen ruokaan:
– Vahvoja hahmoja mutta silti keittiössä, perinteisesti naisen tilassa, kuvaa Hille Janhonen-Abruquah.
Kotitalousopetuksessa kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota myös sukupuolirooleihin ja niihin liittyvien stereotypioiden murtamiseen.
– Kotitalousopetus kuitenkin toistaa osin huomaamattakin perinteisiä sukupuolijakoja, Hanna Posti-Ahokas harmittelee.
Tutkijat huomauttavat, että nykyään poikia ehkä kannustetaan hakeutumaan kokiksi mutta ei kotitalousopettajaksi.
– Kolmestakymmenestä kotitaloustieteestä valmistuneesta keskimäärin neljä on miehiä. Haasteenamme on miettiä, miten roolien toisintaminen voitaisiin estää, Hille Janhonen-Abruquah sanoo.
Ratkaisuksi ei riitä se, että luokassa tytöillä ja pojilla teetetään samoja asioita. On tärkeä tutkia esimerkiksi oppimateriaalien välittämää kuvaa kodin rooleista. Posti-Ahokas kertoo esimerkin oppikirjan kuvista, joissa mies grillaa kokinhattu päässä ja nainen siivoaa kotia.
Oppimistulosten arvioinnin mukaan tytöt saavat kotitaloudessa parempia arvosanoja kuin pojat. Arvioidaanko oppilaita samanlaisin kriteerein, odotetaanko jokaiselta yhtä paljon ja sallitaanko kaikille samat asiat, Hanna Posti-Ahokas pohtii.
– On tunnistettava ne hetket, joissa perinteiset roolimallit pilkahtavat näkyviin esimerkiksi oppilaan tai opettajan henkilökohtaisesta elämästä. Se on moninaisuusosaamista. Kotityöt jakaantuvat edelleen naisten ja miesten töihin ja naiset tekevät niitä enemmän, mutta ero vähenee koko ajan. Perhevapaiden käyttö taas on yhä vahvasti sukupuolittunutta.
Samaan aikaan monet jähmeät roolit kuitenkin murtuvat. Esimerkiksi isyyttä on monenlaista eikä sitä ihmetellä, kun mies ottaa omakseen erilaisia kodin ja ruokahuollon tehtäviä.