– Sadutusta on laajasti kokeiltu, tutkittu, ja se on havaittu toimivaksi menetelmäksi, kertoo kasvatuspsykologian dosentti Liisa Karlsson Helsingin yliopistosta.
Sadutusmenetelmä on saanut kansainvälisyyspalkinnon ja se on palkittu EU:n lasten mielenterveyttä edistävänä mallitoimintona. Tutkimusten mukaan sadutus vahvistaa itsetuntoa ja omanarvontuntoa sekä rohkaisee kertomaan omia ajatuksia myös muissa tilanteissa. Lisäksi se luo yhteisöllisyyden kokemusta ja ryhmäyttää yhteisöä.
– Sadutus luo turvallisen keskusteluyhteyden auttaen meitä pysähtymään, kuuntelemaan ja arvostamaan toista ilman ennakko-oletuksia.
Vaikka sadutus ei ole varsinainen opettamisen menetelmä, sen käyttäjillä kehittyy tutkimusten mukaan esimerkiksi taito kertoa, kommunikoida, ymmärtää toista. Samalla vahvistuu lukeminen ja kirjoittaminen. Se tuottaa rakennusaineita myös oman identiteetin rakentamiseen.
Sadutus on merkityksellinen hetki
Sadutusta on käytetty menestyksellisesti vuoden ikäisistä vanhuksiin. Lapset ja nuoret ovat myös saduttaneet toisiaan. Aikuisetkin ovat saduttaneet keskenään ja näin kuunnelleet toisensa näkökulmia ja muistoja.
Sadutus on merkityksellinen hetki. Se on tapa kertoa toiselle, että olet arvokas ihminen, ja minua kiinnostaa mitä sinä kerrot. Saduttaja innostaa kertojaa ja sitten hän kirjaa tarinan tarkalleen kuten kertoja tarinan kertoo. Satu tai tarina voi olla mitä tahansa. Lopuksi saduttaja lukee tarinan ääneen. Kertomusta ei kommentoida, se on arvokas sellaisenaan. Näin osoitetaan kertojalle arvostusta ja että toisen ajatukset ovat kiinnostavia.
20.3. vietetään kansainvälistä kerronnan ja sadunkerronnan päivää
Keskiviikkona 20.3.2024 vietettiin kansainvälistä kerronnan ja sadunkerronnan päivää. Samalla julkaistiin kolmikielinen video sadutuksesta ja sen tutkimusnäyttöön perustuvista hyödyistä.
– Päivään voi jokainen osallistua. Voit kirjata kertomuksia sana sanalta eli saduttaa lapsia, nuoria, vanhempia, ystäviä tai työkavereita yksitellen tai ryhmässä, Karlsson innostaa.
Kertomukset kootaan tutkijoiden Tietoarkistoon
Kertomuksia kootaan tutkijoiden Tietoarkistoon, jossa on jo tuhansia aiemmin kerrottuja tarinoita.
– Olisi kiehtovaa kuulla, millaisia ajatuksia ja kertomuksia juuri tällä hetkellä syntyy, mitä tässä maailman tilanteessa pohditaan, mitä lapset ja aikuiset kertovat.
Sadutusmenetelmästä ja kertomuksista on tehty väitöskirjoja ja muita tutkimuksia. Menetelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi ja helppokäyttöiseksi.
Lapsilla ja nuorilla on perustuslaillinen oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, mutta heillä on siihen vain vähän tilaisuuksia. Sadutuksen avulla vaikuttamiseen avautuu tilaisuus koulussa, päiväkodissa, kotona tai vaikkapa kerhossa. Näin lapsi tottuu kertomaan ajatuksistaan muille ja huomaa, että hänen ajatuksensa kiinnostavat.
– Tutkimus on osoittanut, että sadutuksen myötä lasten kanssa toimivat, kuten opettajat, kasvattajat ja vanhemmat, harjaantuvat kuuntelun taidossaan ja se synnyttää dialogisuutta.
Karlssonin mukaan on hämmästyttävää, mitä kaikkea lapset tietävät. Lapset tuovat esiin ajatuksiaan ystävyydestä ja sodasta, eläinten maailmasta ja koronasta, arjesta ja musiikkia, perheestä ja kotimaasta, koulusta ja leikistä, yksinäisyydestä ja päiväkodista ja monista muista aiheista.
– Kertomuksia tutkimalla on esimerkiksi havaittu, että lapset kertovat ruoasta ja syömisestä myönteisesti, luonnollisena, sosiaalisena tapahtumana, kun taas aikuiset näkevät lasten syömisen varsin ongelmakeskeisesti.
Lapset hassuttelevat kertomuksissaan, mutta puhuvat myös hyvinkin kipeistä asioista. He huomaavat, että nekin voi sanoa ääneen. Lapset, mutta myös aikuiset, ovat tutustuneet uudella lailla ja saaneet yhteyden toisiinsa kertomusten avulla. He nuoret ovat huomanneet, miten moni asia heitä yhdistää jopa eri maissa.
Lähetä sadutuksia julkaistavaksi ja tutkittavaksi
Halutessasi voit lähettää sadutuksia ja niiden arkistointilupia osoitteeseen lapsetkertovat@gmail.com. Kokoamme niistä satusikermiä julkaistavaksi ja tutkimusarkistoon.