1800-luvulle asti kaikki tekstiileistä maaleihin värjättiin luonnonväreillä, mutta teollistumisen myötä keinotekoiset väriaineet syrjäyttivät esimerkiksi kasveista tai sienistä saadut luonnonvärit. Voisivatko luonnonvärit kuitenkin kilpailla nykymaailmassa synteettisten väriaineiden kanssa tai jopa osittain korvata ne? Tätä selvittää BioColour Biovärit -hanke, joka sai strategisen neuvoston merkittävän kuusivuotisen rahoituksen kesällä 2019.
– Tutkimme mahdollisuuksia tuottaa suuria määriä turvallisia ja ekologisia luonnonvärejä teollisuuden ja kuluttajien käyttöön. Kasvien lisäksi kiinnostavia ovat hiivasienet, levät ja bakteerit. Myös teollisuuden sivutuotteista, kuten vaikka marjojen puristamisesta syntyvästä jätteestä, voidaan irrottaa väriaineita, kertoo yliopistotutkija Riikka Räisänen.
Räisänen johtaa hanketta Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on sekä kemisti että käsityönopettaja.
Mukana koko väripaletti
Tutkijoiden tavoitteena on tuottaa luonnon avulla koko väripaletti: sininen, punainen, keltainen, vihreä, ruskea ja musta. He selvittävät muun muassa, mitkä sienet voisivat olla hyviä tuottamaan jotakin väriä.
Aivan alusta tutkimusta ei tarvitse aloittaa, vaikka luonnonvärejä on Suomessa tutkittu toistaiseksi hyvin vähän. Maailmalla on menossa erilaisia kokeiluja. Yksi hankkeen tuotoksista tuleekin olemaan avoin bioväriaineiden tietokanta, johon kootaan sekä jo olemassa oleva että nyt syntyvä uusi tieto.
– Tiedetään esimerkiksi, että Suomessa harvinainen kasvi, värimorsinko, on hyvä tuottamaan sinistä väriä, Räisänen sanoo.
Ympäristöystävällisyys on hankkeen johtoajatus, ja se näkyy kaikessa toiminnassa. Uudet väriaineet tutkitaan tarkoin.
– Väriaineiden toksisuus selvitetään ilman ötökkätestejä sekä ihmisen että ympäristön kannalta. Väriaine pääsee tarkempiin jatkotutkimuksiin vain, jos se osoittautuu vaarattomaksi. Nämä tutkimukset tehdään Campinasin yliopistossa Brasiliassa ja Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.
Myös kuluttajien suhtautumista luonnosta saataviin väriaineisiin selvitetään.
– Tutkimme, miten kuluttajat hyväksyvät ja omaksuvat luonnonväriaineet. Kuluttajat tuntevat luonnonväriaineet toistaiseksi huonosti, mutta niiden ympäristöystävällisyys varmasti vetoaa nykymaailmassa, Räisänen uskoo.
– Meillä on kanava vaikuttaa tuleviin sukupolviin: käsityönopettajat ja kotitalousopettajat. Koulutamme käsityön ja kotitalouden opettajat täällä samassa tiedekunnassa, joten tieto luonnonväreistä leviää koulujen oppitunneille ja sitä kautta kuluttajille.
Kaupallista käyttöä
Yksi tavoitteista on tuottaa väriaineita pakkausmateriaaleihin, jotka olisivat biohajoavia ja kuluttajien mielestä houkuttelevia.
– Meillä on yhteistyökumppaneina yrityksiä, joiden tarpeita ja odotuksia kuuntelemme tarkoin, Räisänen kertoo.
Toistaiseksi Suomessa on vain vähän yrityksiä, joiden tuotteissa käytetään luonnonväriaineita. Massatuotantoa ei ole, vaan ainoastaan jotkut pienyritykset esimerkiksi kosmetiikka- ja elintarvikealoilla hyödyntävät niitä.
– Käyttömahdollisuudet ovat loputtomat. Tällä hetkellä luonnonväriaineiden tuotanto on kalliimpaa kuin synteettisten värien, mutta tarkoitus on keksiä edullisia tapoja tuottaa suuria määriä turvallisia ja luontoystävällisiä väriaineita, sanoo Riikka Räisänen.
Hankkeessa on mukana myös Aalto-yliopiston tekstiiliosasto. Siellä suunnitellaan vaatemallistoja, jotka sisältävät useita erivärisiä vaatteita ja asusteita, jotka on värjätty muun muassa morsingolla. Tavoitteena on, että kuuden vuoden kuluttua bioväriaineilla toteutettuja tuotekokonaisuuksia olisi myynnissä kuluttajille.