Mitä tutkit?
Tutkin ruokaan ja syömiseen liittyviä sosiaalisia suhteita. Tarkastelen yhteisössämme vallitsevia käsityksiä ruoasta ja syömisestä. En siis varsinaisesti tutki ruoan ravitsevuutta tai terveellisyyttä, vaikka nämäkin ovat teemoja, joihin käsityksemme "hyvästä ruoasta" läheisesti kytkeytyy.
Tutkimukseni lähtökohta olettaa ruoan toimivan peilinä sille, keitä me olemme. Mitkä asiat meille yksilöinä, väestönryhmän jäseninä tai kansakuntana ovat tärkeitä? Miten yhteiskuntamme rakenteet on järjestetty tai miten ne ovat muokkautuneet syömisemme ehdolla? Miten juhla tai arki näkyy syömisen käytännöissä?
Olen tutkimuksissani keskittynyt erityisesti niin sanottuun kulttuuriseen makuun. Ruoan yhteydessä tähän liittyy aistittavien makutekijöiden lisäksi runsaasti sosiaalista suhteista, yhteiskunnallisesta asemasta ja harrastuneisuudesta tai perehtyneisyydestä kertovaa.
Mihin ja miten tutkimuksesi aihe vaikuttaa?
Tutkimustulokseni tuovat näkyväksi yhteiskunnalliset valta-asemat. Toivon mukaan tulokset auttavat tarkastelemaan kriittisesti sekä omaa suhdetta ruokaan että yleisesti sitä, mitä pidetään "hyvänä" tai "oikeanlaisena" syömisenä.
Ruoantuotantoa tuetaan poliittisin päätöksin. Ei ole pelkästään sattumaa, mitä syömme joukkoruokailussa, minkälaisia elintarvikkeita kauppojen hyllyille päätyy, tai mitkä niistä ovat kuluttajille hinnoiltaan saavutettavissa.
Ruokalehdet, keittokirjat, lifestyle-sometilit, ruokaohjelmat ja muu mediassa näkyvä ruokakuvasto on yksi aikamme kuva. Se on kuitenkin hyvin usein tiettyjen kulttuuristen "portinvartijoiden" tai eturyhmien välittämä. Se ei siis ole ainoa totuus siitä, millaista syöminen voi olla.
Kriisiajat näkyvät syömisessämme. Samankaltaisuutta menneisiin kriiseihin, kuten sota-aikaan ja talouslamaan, on nähtävissä myös viimeaikaisten kriisien ruokakäytännöissä. Ruoka siis myös yhdistää yli ajan ja ihmisryhmien: lohturuokamme ovat lapsuuden ruokamuistoja, ja perinnereseptit ja ajatus siitä mikä on juhlaruokaa pysyy melko muuttumattomana vaikka erilaiset kulttuuriset virtaukset tuovatkin lautaselle uudenlaisia ruokakulttuurin muotoja.
Ruokakulttuurille lopulta keskeisintä ovat sosiaaliset suhteet: ruoan syöminen yhdessä ja kokoontuminen yhteen tekevät ravinnosta juuri ruokaa.
Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?
Ruokapuhe on minua tälläkin hetkellä inspiroiva kestoaihe. Arvostuksemme ja mielipiteemme tulevat esiin siinä, miten, missä ja mistä näkökulmasta ruoasta puhutaan. "Oikeanlaisesta" syömisestä on käyty keskustelua jo vuosituhansia, eikä aihe tunnu ottavan laantuakseen.
Yhteiskuntamme ja arkemme muutokset heijastuvat suoraan eri tavoin ruoalle annettuihin merkityksiin. Ruoka on aihe, joka helposti arvolatautuu ja synnyttää leimahtavia väittelyitä. Ruokakeskusteluiden seuraaminen sosiaalisen median alustoilla, perinteisen median kanavissa ja vaikkapa ravintolapöydän ääressä on äärimmäisen kiehtovaa.
Niin sanottujen tavallisten kuluttajien ruokapuhe ja käyttämä kieli on myös vuosikymmenten aikana selkeästi muuttunut ammattimaisemmaksi. Se heijastelee selkeästi myös nykypäivän avoimuutta ja kulttuurista kaikkiruokaisuutta korostavia arvotuksia.
Taru Lindblom on ruokakulttuurin professori kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.