Ennen kuin opiskelijasta tulee opettaja, hän harjoittelee opettamista koululuokassa kaikkiaan useita kymmeniä tunteja. Helsingin yliopistossa luokanopettaja- ja aineenopettajakoulutuksen 300 opintopisteestä 20 opintopistettä suoritetaan ohjattuna opetusharjoitteluna.
Tänä vuonna 150 vuotta täyttävän Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun toiminnassa opettajankoulutus on ollut mukana jo 1880-luvulta alkaen. Koulu aloitti vuonna 1869 Suomen ensimmäisenä suomenkielisenä tyttöoppikouluna Helsingin keskustassa ja avasi tytöille oven yliopisto-opintoihin asti. 1880-luvulla kouluun liitettiin kaksivuotinen opettajain valmistuslaitos. Aineenopettajien koulutus alkoi vuonna 1934, ja Helsingin yliopiston harjoittelukouluna koulu on toiminut vuodesta 1974 lähtien.
Tänä päivänä Helsingin yliopistossa luokanopettajiksi, aineenopettajiksi ja erityisopettajiksi opiskelevat harjoittelevat opettamista Viikin normaalikoulun tavallisilla oppitunneilla. Esimerkiksi luokanopettajaksi opiskeleville harjoittelua kertyy yhteensä 130 tuntia. Puolet tästä ajasta opiskelija on luokan vastuuopettaja ja toisen puolen harjoitteluparinsa apuna.
Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan toinen harjoittelukoulu, Helsingin normaalilyseo, sijaitsee Punavuoressa Ratakadulla. Harjoitteluja toteutetaan myös pääkaupunkiseudun kenttäkouluverkostoon kuuluvissa kouluissa, päiväkodeissa ja muissa oppilaitoksissa.
Opettajaharjoittelun ohjaaja on harjoittelijan tukena
Karoliina Salonen on lenkki tässä lähes 150 vuoden mittaisessa opetusharjoitteluketjussa. Hän opettaa tänään Viikin normaalikoulun viidesluokkalaisille tunnin, jonka aiheena on oppimaan oppiminen. Salosen tukena on luokan opettaja ja opetusharjoittelun ohjaaja Sirkku Myllyntausta.
Juuri ennen tunnin alkua Salonen ja Myllyntausta keskustelevat vielä Salosen tekemästä tuntisuunnitelmasta, ja Myllyntausta antaa viime hetken kommenttinsa ja vinkkinsä. Sitten on Salosen vuoro ottaa ohjat käsiinsä ja toivottaa oppilaat tervetulleiksi tunnille.
Tunti etenee Karoliina Salosen suunnitelman mukaisesti. Ensin oppilaat pohtivat omaa oppimistaan parityönä ja kokoavat posti-it-lapuille ajatuksiaan. Laput kootaan tauluun piirrettyyn jäävuoreen.
Sitten Salonen ohjaa oppilaat kokoontumaan puhepiiriin luokan perälle. Puhepiirissä jokainen saa puhua vuorollaan. Puheenvuoron saa se, jolla on piirissä kiertävä pehmorotta. Muiden virka on silloin kuunnella. Viimeisessä vaiheessa Salonen pääsee testaamaan toista, luokalle uutta yhteistoiminnallista toimintamallia, paripiiriä: joka toinen kääntyy vieressään istuvaa vastapäätä ja teemasta keskustellaan pareittain.
Kun oppilaat on saateltu viikonlopun viettoon, on opetusharjoittelijan ja hänen ohjaajansa aika istua vielä yhdessä pohtimaan, miten tunti sujui. Salonen saa hyvää palautetta Myllyntaustalta.
Työviikon lopuksi he päätyvät vielä pohtimaan opettajan työn kuormittavuutta.
– Opettajan työtä on tärkeää tehdä vastuullisesti ja korkealla moraalilla. Tässä on vaarana se, että työ ottaa kaiken, jos sen antaa ottaa, Myllyntausta varoittaa.
Siksi onkin hyvä jo harjoittelujen aikana pohtia itselleen sopivaa oppituntien suunnittelutapaa. Salonen sanoo huomanneensa, että harjoittelu auttaa oppimaan työmäärän säätelyä. Tuntien suunnittelu on hyvin aikaa vievää puuhaa.
Suomalainen opettajankoulutus kiinnostaa maailmalla
Suomessa kaikkien ammattiin pätevöityvien opettajien opintoihin kuuluu ohjattuja harjoitteluja.
Harjoitteluihin kuuluu varsinaisen opettamisen lisäksi jakso- ja tuntisuunnitelmien tekoa, oppituntien seuraamista, seminaareja, ryhmänohjauksia sekä ohjaus- ja palautekeskusteluja ohjaajan kanssa.
Opiskelijat asettavat harjoittelujaksojen alussa kouluttajan antamien tavoitteiden pohjalta itselleen tavoitteet, joiden toteutumista harjoittelujen aikana seurataan. Olennaista harjoitteluissa on harjoittelijoiden oman opettajuuden kehittymisen tukeminen. Opiskelijat pääsevät esimerkiksi peilaamaan harjoittelukokemuksiaan teorioihin, jotka ovat tulleet heille tutuiksi aiemmin opiskelujen aikana.
Juuri tämä tekee suomalaisesta opettajankoulutuksesta maailman mittakaavassa erityisen: opetusharjoittelu toteutetaan ohjatusti opintojen aikana, joten opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimiaan asioita käytännön tilanteissa.
Kansainväliset vierailijaryhmät ovat Viikin normaalikoulussakin arkipäivää. Sirkku Myllyntausta sanoo, että hänen oppilaansa ovat tähän hyvin tottuneita. Heitä ei hätkähdytä, kun erilaiset delegaatiot tupsahtavat luokan perälle seuraamaan oppitunteja.