Nuorten hätähuuto — uupuneiksi itsensä kokevien määrä on kaksinkertaistunut pandemian aikana

Koulu-uupumus moninkertaistaa opintojen keskeyttämisen riskin ja ennustaa masennusta.

Aloin tutkia nuorten koulu-uupumusta 2000-luvun alussa. Sain silloin paljon palautetta, jonka mukaan ilmiötä ei ole.

Nyt vastaavia kommentteja ei kuulu: koulu-uupumus on valitettavasti valtavirtaa. Se ilmenee negatiivisena suhtautumisena koulunkäyntiin ja riittämättömyyden tunteena. Sillä on vakavia seurauksia. Koulu-uupumus lisää nelinkertaiseksi riskiä keskeyttää opinnot. Se myös ennustaa masennusta ja ahdistusta.

Koulu-uupumus otettiin mukaan kouluterveyskyselyyn 15 vuotta sitten. Tuoreimman kyselyn mukaan suomalaiset tytöt voivat nyt huonommin kuin kertaakaan seurannan aikana. Sekä peruskoulun että lukion tyttöjen koulu-uupumus on voimakkaampaa kuin koskaan aiemmin.

Helsingissä tyttöjen tilanne on erityisen huolestuttava. Useampi kuin joka toinen helsinkiläislukion tyttö kokee uupumusasteista väsymystä. Lähes joka toinen kokee riittämättömyyttä opiskelijana. Miltei 40 prosenttia tytöistä kokee kyynisyyttä suhteessa koulunkäyntiin niin peruskoulun lopussa kuin lukion alussa.

Uupumusluvut ovat kaksinkertaistuneet edellisestä kouluterveyskyselymittauksesta ennen pandemiaa. Kaikki nuoret eivät enää ole samassa veneessä. Koulun tulisi olla turvasatama kaikille. 

Meillä ei ole varaa tällaiseen inhimilliseen kärsimykseen. Nuorten pahoinvointi vaikeuttaa myös tavoitetta saada puolet ikäluokasta suorittamaan korkeakoulututkinto 2030.

OECD:n oppimisen kompassi 2030 osoittaa kohti oppijoiden ja planeetan hyvinvointia. Tavoite on oikea — tutkimustemme mukaan nuoret kokevat voimakasta ympäristöuupumusta. Ympäristökriisien hoitaminen on samalla nuorten tukemista.

Koulu on paikka, jossa myös opitaan hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Merkityksellisiä ovat tulevaisuudentaidot: uuden tiedon ja arvon luominen, vastoinkäymisiin varautuminen ja vastuunotto. Yksilön sijaan korostuu yhteisöllisyys. Tulevaisuus, oppiminen ja hyvinvointi rakennetaan yhdessä.

Uusin tutkimus haastaa nobelisti, taloustieteilijä James Heckmanin ajatusta, jonka mukaan vain varhaislapsuudella on merkitystä. Nuoruus on toinen mahdollisuus, jota ei saa hukata. Hätähuudon tulisi kuulua paremmin yhteiskunnassamme: nuoret eivät voi odottaa.

 

Kolumni on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2021.