Tutkija Eila Kauppisen mukaan ruokakasvatuksen tarve yhteiskunnassamme lisääntyy. Perinteisesti on ajateltu, että lapset ja nuoret oppivat ruokaan liittyviä tietoja ja taitoja kotona ja koulussa. Koti ja koulu eivät kuitenkaan pysty yksin vastaamaan ruokakasvatuksen tarpeeseen.
– Ruokakasvatuksen kentän eri toimijoilla, kuten koulun eri oppiaineiden opettajilla, terveydenhuollon ammattilaisilla, nuorten työpajoilla ja harrastuksia järjestävillä järjestöillä on erilaisia tavoitteita. Eri paikoissa opitut asiat eivät nuoren näkökulmasta muodosta nuoren arkeen liittyviä kokonaisuuksia, Kauppinen kertoo.
– Näiden toimijoiden tulisi nykyistä enemmän tunnistaa nuorten muualla oppimat tiedot ja taidot ja linkittää ne omiin tavoitteisiin, jotta nuoret pystyvät hyödyntämään oppimaansa nykyistä paremmin, ruokakasvatuksesta pian väittelevä Kauppinen toteaa.
Nuorten vapaa-ajan viettopaikat kuten nuorisotalot muodostavat ruokaympäristöjä ja toimivat usein vapaamuotoisina oppimisympäristöinä.
Ruokakasvatus auttaa tekemään terveellisiä ja kestäviä valintoja
– Ruokatottumukset ovat yhteydessä lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin lapsuudessa ja aikuisena, Eila Kauppinen toteaa.
Ruokatottumuksilla on merkitystä myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestäviä ja ravitsemussuositusten mukaisia ruokatottumuksia voidaan edistää ruokakasvatuksen avulla. Sen merkitys korostuu nyky-yhteiskunnassa, jossa tutkitun tiedon rinnalla leviää monenlaista ruokaan liittyvää kokemusasiantuntijoiden tietoa. Erityisen nopeasti käsitykset ja kokemukset leviävät sosiaalisessa mediassa.
– Nuoret tarvitsevat monipuolisia tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, koska ruokaan ja syömiseen liittyy runsaasti erilaisia näkökulmia, ristiriitaisia tietoja ja valintavaihtoehtoja. Ruokakasvatuksella autetaan nuoria ymmärtämään omien ruokavalintojen vaikutuksia omaan ja toisten hyvinvointiin.
Ruokakasvatuksen kentällä tarvitaan lisää yhteistyötä
Ruokatottumukset ja erityisesti kouluruokailu ovat olleet viime aikoina julkisuudessa paljon, mutta vapaa-ajalla tapahtuvaa ruokakasvatusta ja ruokaan ja syömiseen liittyvää oppimista on tutkittu Eila Kauppisen mukaan vain vähän, jos ollenkaan.
– On tärkeää ymmärtää, miten vapaa-ajan ruokakasvatuksen ja ruokaympäristöjen avulla nuoria voidaan ohjata ruokaan liittyvissä valinnoissa ja oppimisessa. Kiinnostavaa on, miten nuoret oppivat ruokaan liittyviä tietoja ja taitoja. Kun lähtökohtana on nuorten oma kiinnostus ja vertaisten kanssa toimiminen, he ovat motivoituneempia myös soveltamaan oppimaansa.
Ruokakasvatuksesta vastaavien henkilöiden tulisi Kauppisen mukaan myös nähdä ne ristiriidat, joita nuoret kohtaavat tehdessään valintoja. Ristiriitaisia tilanteita muodostuu esimerkiksi, kun nuori miettii, mitä hän ostaa välipalaksi, ja suhteuttaa valintaansa koulussa opittuun, taloudellisiin resursseihin, vertaisten mielipiteisiin ja omiin mieltymyksiin.
– Ruokakasvatusta tulisi tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin ylittäen eri oppimisympäristöjen rajat. Näin voimme tarjota nuorille kokonaisvaltaisempia oppimisen kokemuksia, Kauppinen toteaa.
Ruokakasvatuksen kentällä tarvitaan hänen mukaansa nykyistä enemmän yhteistyötä sekä ruokakasvatuksen tavoitteisiin liittyvää tutkimusta.
Eila Kauppisen tutkimuksessa on hyödynnetty Nuorisobarometri 2015 -kyselyä, johon vastasi 1894 iältään 15–29-vuotiasta nuorta. Lisäksi aineistoa kerättiin nuorten ryhmäkeskusteluin, havainnoimalla nuorten toimintaa ja haastattelemalla nuorisotyöntekijöitä. Ryhmäkeskusteluihin osallistui vuonna 2016 kaksikymmentäyksi 13–17-vuotiasta nuorta neljällä Helsingin kaupungin nuorisotalolla.
***
KM, KTM Eila Kauppisen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja ”Moniääninen ruokaympäristö – ruokakasvatuksen mahdollisuudet nuorisotaloilla” tarkastetaan 16.11.2018 klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa, Aurora-talon salissa 229 (Siltavuorenpenger 10). Vastaväittäjänä toimii dosentti Tomi Kiilakoski ja kustoksena professori Päivi Palojoki.
Väitöskirja on elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.
Lisätietoja:
Eila Kauppinen, eila.kauppinen@helsinki.fi, 040 5419 076