Uskomukset erilaisten ominaisuuksien kehitettävyydestä vaikuttavat siihen, miten nuori suhtautuu haasteisiin, ponnisteluun ja epäonnistumisiin. Tällä on merkitystä aikana, jolloin oppilaiden opiskelumotivaatio ja oppimistulokset ovat Suomessa heikentyneet.
Jenni Laurell tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisten yläkoululaisten uskomuksia älykkyydestä, lahjakkuudesta ja luovuudesta sekä sitä, nähdäänkö nämä ominaisuudet kehitettävinä vai synnynnäisinä. Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusnäyttöä.
– Suomessa on nähtävissä kasvavia eroja oppilaiden opiskelumotivaation, koulumenestyksen ja koulutusvalintojen välillä. Tulokset osoittavat, että nämä erot eivät liity vain todelliseen osaamistasoon. Myös se, uskooko oppilas voivansa kehittyä vai ei, vaikuttaa olennaisesti siihen, mihin hän uskaltaa tähdätä, Laurell kertoo.
Tytöt uskovat poikia useammin, että taitoja voi kehittää
Tutkimuksessa tunnistettiin neljä erilaista ajattelutapaa liittyen eri ominaisuuksien kehitettävyyteen: kasvun ajattelutapa (kyvyt nähdään kehittyvinä), maltillinen ajattelutapa (uskomukset sijoittuvat keskitasolle), muuttumaton ajattelutapa (kyvyt koetaan synnynnäisiksi) ja ristiriitainen ajattelutapa (lahjakkuus nähdään pysyvänä, mutta älykkyys ja luovuus kehittyvinä).
Vajaa puolet (44 prosenttia) nuorista ajattelee, että luovuus, älykkyys ja lahjakkuus ovat kaikki kehitettävissä olevia ominaisuuksia. Reilu kymmenes (12 prosenttia) nuorista uskoo, että nämä kaikki ominaisuudet ovat synnynnäisiä ja muuttumattomia.
Tutkimuksen mukaan tytöt uskoivat poikia useammin, että taitoja voi kehittää, kun taas pojilla oli enemmän lahjakkuuteen liittyviä muuttumattomia uskomuksia.
– Jos oppilas ajattelee, että lahjakkuus on synnynnäistä, voi hän rajata omia mahdollisuuksiaan jo varhain. Tällaiset uskomukset voivat ohjata poikia ja tyttöjä eri tavoin ja heijastua myös sukupuolittuneisiin koulutusvalintoihin, Jenni Laurell sanoo.
Kasvun ajattelutapaa voi vahvistaa koulussa ja kotona
Tutkimuksessa havaittiin, että kasvun ajattelutavan omaksuneet nuoret menestyivät keskimäärin paremmin lähes kaikissa oppiaineissa.
– Uskomukset eivät ole pysyviä. Se, miten puhumme kyvyistä, lahjakkuudesta ja oppimisesta, on yhteydessä nuorten oppilaiden motivaatioon ja uskoon omiin mahdollisuuksiinsa. Pienet ja huomaamattomat viestit voivat joko tukea tai kaventaa oppilaan uskoa siihen, mitä hän voi saavuttaa ja miten hän ponnistelee oppimisen eteen, Laurell korostaa.
Tutkimus toteutettiin vuosina 2020–2021, ja se perustuu yli tuhannen yläkoululaisen kyselyaineistoon, joka kerättiin osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Growing Mind -tutkimushanketta.
KM Jenni Laurell väittelee 29.11.2025 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Learning-related mindsets, academic achievement and educational aspirations in Finnish lower secondary education.