Väestön ikääntyessä aivoverenkiertohäiriöiden ja dementian yleistyminen on valtava haaste terveydenhuollolle. Kuntoutustarpeisiin vastaaminen vaatii tavallisen kuntoutuksen ohessa muutakin.
– Musiikin kuuntelu voi tutkitusti edistää kognitiivista ja emotionaalista toipumista, ja laulaminen voi tukea muistia ja mielialaa dementian alkuvaiheessa, Teppo Särkämö toteaa.
Vanhusten asialla
Tutkimustuloksia hyödynnetään uudessa hankkeessa aivoverenkiertohäiriöiden hoitoa kehitettäessä. Tulokset myös laajentavat tietoa musiikin vaikuttavuudesta ikääntyvälle.
Uudessa hankkeessaan Music-Based Tools for Supporting Neurocognitive Ageing and Rehabilitation (AGEMUS) Särkämö selvittää, miten uudemmat musiikkisovellukset, kuten musiikin suoratoistopalvelut, soveltuvat osaksi aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutusta.
Hän selvittää myös, voiko kuorolaulaminen ehkäistä ikääntymiseen liittyviä neurokognitiivisia, emotionaalisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Mukana tutkimuksissa ovat Turun yliopistollinen keskussairaala sekä Helsingin työväenopiston ja Vantaan aikuisopiston seniorikuorot.
Hankkeessa on tarkoitus myös luoda erityinen verkkokirjasto vanhuksille tärkeistä ja tutuista lauluista yhteistyössä Sentinan kanssa sekä selvittää tabletilla pelattavien musiikkipelien kuntoutuskäyttöä yhdessä Mubik Entertainmentin kanssa. Verkkokirjastoa voidaan jatkossa hyödyntää niin tutkimuksessa kuin vanhusten neurologisessa hoivatyössä.
– Etenkin lapsuuden ja nuoruuden musiikki on muistisairaille tärkeintä, mutta useimmiten 30–70–lukujen musiikki ei nuoremmalle hoitohenkilöstölle ole tuttua ja sitä ei osata käyttää, Särkämö kertoo.
Odottamisen sijaan aivoja voi aktivoida musiikilla
Musiikin emotionaalinen ja kognitiivinen vaikutus säilyy pitkälle Alzheimerin taudin edetessä, mutta käytännössä musiikkia ei vielä hyödynnetä riittävän yksilöllisesti ja säännöllisesti muistisairaiden hoidossa. Muissakin neurologissa sairauksissa kuntoutusta on usein tarjolla liian vähän tai liian myöhään.
– Makoilun ja odottamisen sijaan aivojen toipumista ja aktiivista kuntoutumista voitaisiin tukea musiikin ja muiden ympäristön virikkeiden avulla ajasta ja paikasta riippumatta, Särkämö sanoo.
Särkämö tutkii myös tervettä vanhenemista ja mahdollisesti alkavaa muistisairautta ja miten musiikki auttaa ylläpitämään hyvää elämänlaatua. Uusi kärkihanke on jatkoa edelliseen tutkimukseen ja paluuta väitöskirjan aikaan. Nyt hankkeessa tuodaan käytäntöön jo olemassa olevaa tutkimusta.
– Musiikkiteknologian kehitys on ollut huimaa ja nyt tutkimukseemme sopivat laitteet ja sovellukset ovat kaikkien saatavilla.
Kaikki alkoi väitöskirja-artikkelista
Särkämön ura tiedejulkisuudessa alkoi rytinällä helmikuussa 2008 Brain-lehdessä julkaistusta väitöskirjan artikkelista, joka käsitteli lempimusiikkia aivoinfarktista toipumisen apuna. Artikkeli levisi maailmanlaajuisesti kaikille mantereille ja oli tuolloin Helsingin yliopiston mediaseurannan koko alkuvuoden kansainvälinen tiedehitti. Tutkimusta luettiin paljon myös Suomessa ja lempimusiikin avusta keskusteltiin ahkerasti iltapäivälehtien palstoilla.
– Hevi ei tule ja tapa vaan voi vahvistaa, jos se on toipujan lempimusiikkia, Särkämö sanoo.
Teppo Särkämö työskentelee Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella.
Särkämön tutkimushanke on saanut Suomen Akatemian Tutkimuksella eteenpäin -kärkihankerahoituksen. Rahoituksella tuetaan nuoria tutkijoita, joiden hankkeet on vertaisarvioitu jo aiemmin korkeatasoisiksi.