Millainen on hyvä Wilma-viesti? Näin opettajankoulutus valmistaa kodin ja koulun yhteydenpitoon

Opettaja kohtaa arjessaan jatkuvasti tilanteita, joissa tarvitaan kodin ja koulun yhteistyötä. Vanhempien kanssa voidaan selvitellä esimerkiksi oppilaan erityisen tuen tarvetta, käytöshaasteita tai kiusaamistilanteita sekä poissaolo- ja loma-asioita. Vanhemmat ovat mukana myös luokkatoimikunnassa, vanhempainilloissa ja muissa koulun tapahtumissa.

Didaktiikan yliopistonlehtorit Katriina Maaranen ja Katariina Stenberg Helsingin yliopistosta muistuttavat, että kodin ja koulun rooli on erilainen, vaikka tavoite on sama.

– Kumpikin huolehtii omasta tontistaan, ja yhteinen pyrkimys on lapsen paras.

Harjoittelu valmentaa yhteistyöhön

Koulun ja kodin välistä yhteistyötä opiskellaan luokanopettajakoulutuksessa alusta loppuun, kertoo Katriina Maaranen. Sitä käsitellään esi- ja alkuopetuksen kurssilla, se on olennainen teema pedagogisen vuorovaikutuksen kurssilla, ja maisteriharjoittelussa opiskelijat perehtyvät yhteistyöhön käytännössä.

– Harjoittelija pääsee osallistumaan vanhempainiltoihin tai arviointikeskusteluihin ja saa käsityksen siitä, millaista yhteistyötä juuri tässä koulussa tehdään. Hän pääsee myös perehtymään Wilma-käyttöliittymään ja näkee, miten opettaja kommunikoi siellä. Hän voi olla mukana huoltajille tarkoitetun viikkokirjeen laatimisessa ja lähettämisessä.

– Maisteriharjoittelu on valtavan hyvä tilaisuus saada konkreettisia eväitä kodin ja koulun välisen yhteistyön harjoitteluun. On aivan eri asia tehdä itse kuin lukea kirjasta tai kuunnella luentoa, Maaranen kertoo.

Yhteistyö kiinnostaa monia opiskelijoita myös kandidaatintutkielman tai pro gradun aiheena. Helsingin yliopiston opiskelijat ovat tutkineet esimerkiksi kodin ja koulun välistä sähköistä viestintää ja maahanmuuttajavanhempien kokemuksia yhteistyöstä päiväkodin kanssa.

Paljon puhuttu Wilma on yhteistyön työkalu

2000-luvun alussa yleistynyt Wilma-käyttöliittymä korvasi repussa matkustaneet reissuvihot. Selaimen tai kännykkäsovelluksen kautta käytettävässä Wilmassa huoltaja voi seurata oppilaan ja opiskelijan opintosuorituksia, tarkastella ja selvittää poissaoloja, viestitellä opettajan kanssa ja seurata koulun lähettämiä tiedotteita. Opettaja syöttää Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot ja viestii oppilaiden ja huoltajien kanssa.

– Wilma on helpottanut yhteydenpitoa. Suurin osa vanhemmista seuraa sitä ja se on helppokäyttöinen, Katriina Maaranen kuvailee.

– Wilman ansiosta vanhempi saa enemmän tietoa siitä, mitä koulussa tapahtuu ja miten oma lapsi toimii, miten hänellä menee ja millaisia hänen arvosanansa ovat.

Kaikki eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita Wilmasta. Osa vanhemmista kritisoi sitä, että eri opettajat käyttävät Wilmaa liian eri tavoin – yleensä joko liikaa tai liian vähän. Myös lapsen saama negatiivinen palaute voi tuntua ikävältä, erityisesti jos sitä tulee paljon. Maaranen ja Stenberg ymmärtävät harmin tunteet.

– Silloin opettajan ja huoltajan on syytä tavata ja keskustella siitä, mitä voitaisiin yhdessä tehdä lapsen koulunkäynnin eteen.

Wilman käyttämiseen ei ole valtakunnallisia käyttöohjeita, vaan opettajat ja koulut ovat kasvaneet sen käyttöön itse. Stenbergin ja Maarasen mukaan ongelmilta vältytään parhaiten, kun opettaja käy läpi omat periaatteensa vanhempien kanssa ja kuuntelee myös vanhempien toiveita.

Wilma on väline, ei itseisarvo, korostaa Katariina Stenberg.

– Hyvän ja rakentavan yhteistyön luominen koulutyön alusta saakka auttaa kaikissa asioissa.

Monikulttuurisuus kuuluu koulun arkeen

Monikulttuurisuus on opettajan arkea. Erilaiset tavat ja tottumukset voivat näkyä myös esimerkiksi liikunnassa, ruokailussa ja juhlien viettämisessä, ja esiin saattaa nousta ristiriitoja vaikkapa sukupuolirooleihin liittyvissä aiheissa.

Joissain perheissä huoltajat eivät välttämättä puhu lainkaan suomea tai englantia, ja se voi tehdä esimerkiksi Wilman käyttämisestä vaikeaa. Silti kommunikaatio kodin ja koulun välillä pitäisi saada toimimaan. Katriina Maarasen mukaan jotkin kunnat tarjoavat tulkin tärkeitä keskusteluja varten.

– Myös Googlen kääntäjää käytetään. Joskus lapsikin voi joutua tulkin rooliin, vaikka niin ei saisikaan päästä käymään.

Opettajaopinnoissa kaikkia opiskelijoita valmistetaan työskentelemään monikulttuurisessa ympäristössä, ja kiinnostunut voi opiskella monikulttuurisuuskasvatuksen perusopintokokonaisuuden.

Read moreOpe­tus­har­joit­te­lu on Suo­men eri­koi­suus – Vii­kin nors­sis­sa opet­ta­jia on kou­lu­tet­tu pian 150 vuot­taRead moreSuo­ma­lai­sen ko­ti­ta­lous­o­pe­tuk­sen ydin: yh­des­sä toi­mi­mi­sen tai­to