Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 02/2025.
"Muistakaa, että pikavippejä ei kannata ottaa”, aloitti kotitalousopettaja. ”Ai, meidän perhe juuri otti”, kommentoi oppilas.
On vaikea opettaa taloustaitoja leimaamatta oppilaita ja heidän perheitään. Silti taitoja pitävät tärkeinä vanhemmat, opettajat ja nuoret itse.
Kotitaloustieteen ja -opetuksen professori Minna Autio haastatteli viime vuonna teini-ikäisiä, nuorten vanhempia ja opettajia kuluttaja- ja taloustaidoista ja niiden opetuksesta. Kun yhdessä perheessä turvaudutaan pikavippeihin, toisessa opetetaan lapsille sijoittamista.
Koulu on paikka, jossa voidaan tasata perhetaustasta johtuvia eroja. Arjen taloustaitoja, kuten budjetointia, säästämistä, erilaisia maksutapoja ja vastuullista kuluttamista, opetetaan 7. luokalla kotitaloudessa ja 9. luokalla yhteiskuntaopissa.
— Kun esitimme kotitalousopettajille väitteen, että kuluttaja- ja talousopetus on ensisijaisesti vanhempien vastuulla, 60 prosenttia oli eri mieltä. Opettajat kyllä kokevat vastuunsa, Autio kertoo.
Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten nuorten taloustaidot ovat keskimääräistä paremmalla tolalla.
Isän jäljille
13–15-vuotiaiden puheissa kuului vahva säästämisen eetos. He moralisoivat toisia nuoria tuhlaamisesta. Etenkin pojat puhuivat paljon sijoittamisesta ja yrittäjyydestä.
Toisaalta nuoret eivät pääse kesätöihin enää yhtä helposti kuin aiemmat sukupolvet.
— Halu tehdä rahaa on lapsilla ja nuorilla todella vahva. Ansaitseminen ja hyväpalkkaisen ammatin tavoittelu nousivat esiin haastatteluissa. Moni tyttö ja poika ilmaisi haluavansa hyväpalkkaisen työuran, sellaisen kuin heidän isillään.
Autiosta oli suorastaan huvittavaa, kuinka perinteisin kielikuvin nykynuoret puhuivat: ihanne on halunsa hillitsevä, turhaa kulutusta karttava järkevä rahankäyttäjä.
Tämä ei kuitenkaan aina toteudu täysi-ikäisenä. Maksuhäiriöt ovat lisääntyneet etenkin nuorilla miehillä.
— Mitä ihminen haluaa ja miten hän arjen pakkoraoissa suoriutuu, ovat eri asioita.
Digikonkretiaa
Tutkijoita yllätti hieman, kuinka paljon rahasta puhuminen on yleistynyt keskiluokkaisissa perheissä. Lapsille säästetään rahastoihin, ja pohditaan, riittävätkö eläkkeet tulevaisuudessa. Digitalisaatio on tehnyt sijoittamisesta helpompaa, ja sosiaalinen media rummuttaa sen hyötyjä.
Ennen lapset laittoivat viikkorahansa säästöpossuun ja veivät ne itse pankkiin. Nyt nuoret saavat pankkitunnukset useimmista pankeista vasta 15-vuotiaana. Tämä tekee vanhemmista lasten varainhoitajia ja sijaissijoittajia, eivätkä lapset aina edes tiedä, paljonko heillä on rahaa.
— On hyvä kysymys, miten se vaikuttaa lasten taloustaitoihin.
Aution mukaan nuoret ovat kuitenkin hyvin perillä tuotteiden hinnoista ja siitä, mitä rahalla saa.
— Digitaalinen raha tuntuu heistä konkreettisemmalta kuin käteinen, koska sitä voi seurata puhelimesta. Käteinen saattaa unohtua vaikka takin taskuun tai jumppakassin pohjalle.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.