Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2024.
Kuuntele juttu Soundcloudissa tai Spotifyssa.
Hallituksen tiukka säästökuri nostattaa tunteita, eikä pelkästään auvoisia. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan erityisavustaja Santeri Lohi puolustaa leikkauksia empimättä.
— Hallituspuolueet ovat sitoutuneita hallitusohjelman tavoitteisiin. Eivät leikkauspäätökset helppoja ole, mutta Suomen talouden kuntoon laittamisen osalta ne ovat välttämättömiä, Lohi sanoo.
Mistä kokoomusta edustavan Lohen poliittinen aktiivisuus sai alkunsa? Hän syntyi Jyväskylän Palokassa mutta eli lapsuutensa lähiseudulla Vaajakoskella. Palokka tunnetaan iskelmälegenda Katri Helenan entisenä asuinpaikkana, mutta mitä jännittävää on Vaajakoskella?
— On siellä Pandan makeistehdas ja yksi Suomen hankalimmista liikenneympyröistä, ensimmäisiä kaksikaistaisia liikenneympyröitä Suomessa ja edelleen ajoittainen nelostien sumppukohta. Paikalliset välttelevät sitä.
Vaajakoskella Lohi urheili tosissaan. Jalkapallo-, uinti- tai yleisurheilutreenejä oli parhaimmillaan kolmet päivässä kuutena päivänä viikossa. Toistuvat loukkaantumiset torppasivat ammattilaisunelmat, mutta urheilusta jäi paljon käteen.
— Tavoitteellinen treenaaminen opetti kurinalaisuutta ja päämäärätietoisuutta. Kun asetan jonkun tavoitteen, sitä kohti mennään ja kaikki tehdään sen saavuttamiseksi.
”Kaikesta ei pidä provosoitua”
Kasiluokalla urheiluvammasta toipuessaan Lohi suuntasi energiansa ensi kertaa yhteisten asioiden edistämiseen. Oppilaskunnan hallituksessa hän masinoi kavereineen mielenilmauksen: kaikki oppilaat olivat viikon poissa koulusta, joka kärsi pahoista sisäilmaongelmista.
— Viidelläsadalla oppilaalla oli kolme eri ruokalaa, useampi eri liikuntahalli ja siirtotiloja kahdesta autokoulusta, alakoulusta ja parakeista. Halusimme muutosta.
Kaupungin tilapalveluissa nuoret otettiin vakavasti. Jo seuraavana hiihtolomana väliaikaisparakkeja vaihdettiin, syksyllä saatiin uudet väistötilat ja muutaman vuoden kuluttua avattiin uusi koulurakennus.
Tästä alkoi Lohen poliittinen ura. Kun Jyväskylä, Vaajakoski ja Korpilahti yhdistyivät vuonna 2009, Lohi lähti uuden kunnan uuteen nuorisovaltuustoon edeten pian nuorisovaltuustojen katto-organisaatioon ja sen puheenjohtajaksi.
Vuonna 2012 Lohi asettui Kokoomuksen riveistä ensi kertaa kuntavaaliehdokkaaksi. Hän ideoi kampanjasivuilleen anonyymin ”Grillaa Lohta” -osion toiveenaan matalan kynnyksen yhteydenotot. Niitä hän sai — osa hyvinkin matalia.
— Pahimpien kommenttien törkeys yllätti. Ei se kivalta tuntunut.
Kokemus on nyt koulinut Lohta.
— Politiikassa täytyy oppia suodattamaan kaikenlaista. Kliseistä kyllä, mutta asia-asioita ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Harkitsen tarkoin somekeskustelut, joihin osallistun. Kaikkeen ei tarvitse sohaista eikä kaikesta pidä provosoitua.
”Olen virkamieshenkinen julkishallintoihminen”
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan Lohi pääsi vuonna 2014 toisella yrittämällään. Hän ilmoitti jo lapsena haluavansa lakimieheksi, muttei enää muista, mistä toive tuolloin kumpusi.
— Yläasteella tavoite vain vahvistui, kun löysin verkosta Finlexin, Suomen lainsäädännön. Huomasin nauttivani lakien tutkimisesta aivan mahdottomasti.
Lohi luonnehtii itseään virkamieshenkiseksi julkishallintoihmiseksi. Virkamiesuralla juristin koulutus on vaatimus moniin tehtäviin.
— Moni karsastaa hallintoa. Itse näen sen lakien tapaan hienona, selkeänä järjestelmänä, joka tuo näkyviin ne säännöt, joilla toimitaan. Hallinto ja lait ovat vähän kuin pelisääntöjä lautapeleissä ja siksi myös jokaiselle tasapuoliset.
”Kunnissa poliittiset intressit saattavat ajaa ohi”
Vuonna 2020 tekemässään gradussa Lohi selvitti, milloin kunnallinen luottamushenkilö voidaan pidättää luottamustehtävästään. Julkisuudessa ruodittiin Kittilän kunnallishallinnon kriisiä, jota Lohi seurasi tarkasti. Hän on itse toiminut Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna tai varavaltuutettuna vuodesta 2013.
Tutkielmassaan Lohi arvioi, että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa kunnallisen luottamushenkilön pidättämisen tehtävästään — ainakin silloin, kun tämän voidaan selkeästi katsoa laiminlyöneen velvollisuuksiaan.
— Kuntien harkintavalta on kuitenkin laajaa, joten poliittiset intressit saattavat joskus ajaa oikeudellisten perusteiden ohi, Lohi sanoo.
Kirjaukset muuttuvat käytännön työksi
Vuonna 2017 Lohi toimi kansanedustaja Sari Multalan eduskunta-avustajana, kunnes siirtyi kokoomuksen eduskuntaryhmän kansliaan vastaamaan osaamis- ja sivistyspolitiikan kokonaisuuksista.
Eduskuntavaaleissa 2023 Lohi sitoutui edistämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Kansanedustajan paikka ei auennut, mutta hallitusneuvotteluissa Lohi sai toimia Osaava Suomi -reformipöydän sihteerinä.
Kun hallitus oli muodostettu, tiede- ja kulttuuriministeriksi noussut Multala kutsui Lohen toiseksi erityisavustajakseen. Lohi otti työn innolla vastaan.
— Toivoin aina pääseväni joskus näkemään ministeriön hallintotyötä. Erityisesti nyt, kun sain olla mukana hallitusneuvotteluissa, toimeenpanovaihe on ollut mielenkiintoista. On kiinnostavaa nähdä läheltä, miten hallitusohjelman kirjaukset muuttuvat käytännöiksi.
Erityisavustajan toimenkuva ei ole kovin tarkkarajainen
Erityisavustajan yksi tehtävä on nimenomaan katsoa, että hallitusohjelmaa toteutetaan ministeriössä sovitun mukaisesti.
— Toimimme poliittisina ohjaajina silloin, kun virkakunnasta kysytään mihin suuntaan jotain asiaa pitäisi viedä.
Tärkeintä työssä on varmistaa, että ministeri pystyy hoitamaan perustuslaissa hänelle määrätyt tehtävät, Lohi katsoo. Erityisavustajan on oltava kartalla monista aiheista, mutta tiettyjä painotuksiakin on sovittu.
— Vastuullani ovat taide- ja kulttuuriasiat sekä tekijänoikeudet.
Varhaiskasvatus, korkeakoulutus ja tiede kuuluvat erityisavustaja Emmi Venäläisen seurantaan.
— Tarkkarajaista toimenkuvaa ministerien erityisavustajilla ei ole. Olemme mukana ministerin tapaamisissa, keräämme taustatietoja, briiffaamme ja kirjoitamme muistioita ja puheita.
”Vastuu ja vapaus ovat toisistaan erottamattomia”
Lohi seuraa kaikkea, mitä tapahtuu perusopetuksessa, toisella asteella, liikuntapolitiikassa ja nuorisopolitiikassa. Perehdyttävää riittää.
— Siihen oikeustieteellinen kouli hyvin! Oikiksessa jotkut tenttikirjat ovat aika järisyttävän kokoisia. Runsaaseen lukemiseen tottui, ja se oli hyvä asia.
Lohi kuvailee itselleen tärkeimmiksi arvoiksi vastuun, vapauden, sivistyksen ja mahdollisuuksien tasa-arvon.
— Meillä on oikeuksien vastapainona myös vastuu tekemisistämme ja siitä, miten rakennamme elämäämme. Vastuu ja vapaus ovat toisistaan erottamattomia.
Lohi on pohtinut etenkin peruskoulun kehittämistä.
— Minusta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä jokaisella on mahdollisuus tavoitella unelmiaan taustasta riippumatta. Yhteiskunta tarjoaa rakenteet siihen, että ihmiset pystyvät tekemään valintojaan ja menemään eteenpäin.
Korkeakoulutuksen suhteen nykyhallitus tekee Lohen mielestä erittäin myönteistä politiikkaa.
— Nyt on panostettu merkittävästi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Myös indeksit toteutuvat täysimääräisesti, ja tulevat rahoitusmuutokset liittyvät avoimen korkeakoulutuksen maksukattojen nostojen kaltaisiin asioihin.
”Koulu onnistuu, jos se ruokkii intoa oppia uutta”
Peruskoulun rahoitukseen ei koskettu leikkauksissa lainkaan, Lohi tähdentää. Silti peruskoulun resurssien niukkuus, opettajien kuormitus ja luokkien rauhattomuus nostattavat keskustelua.
— Koulu ei voi ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia haasteita ja kysymyksiä. Viime vuosina koulujen tehtäviksi on tullut yhä enemmän asioita, jotka eivät sille kuulu.
Opettajat eivät voi olla samaan aikaan myös sosiaalialan ammattilaisia ja terveydenhoitajia, Lohi muistuttaa. Koulussa tulee oppia perusasiat, mutta lisäksi peruskoulun pitäisi päästä opettamaan oppimisen taitoja.
— Koulu onnistuu, jos se faktojen ohella ruokkii intoa ja motivaatiota yhä uusien asioiden oppimiseen. Sitä aikuiselämä vaatii meiltä yhä enemmän.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.