Koulujen kapea käsitys normaaliudesta voi aiheuttaa syrjintää ja kiusaamista

Opettajat ja oppilaat rakentavat koulussa normaaliutta omalla toiminnallaan. Ei-normaaliksi nimetty oppilas saattaa joutua kiusatuksi. Normaaliuteen pohjautuvia hierarkioita purkamalla päästään kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Ina Juvan väitöstutkimus osoittaa, että ei-normaaliksi luokitellun oppilaan kiusaamiseen ja syrjintään voi muiden oppilaiden lisäksi osallistua myös koulun henkilökunta. Tutkimus tehtiin kahdessa yläkoulussa pääkaupunkiseudulla.

– Esiin tulleissa tapauksissa ei-normaaliksi nimettyä oppilasta vastaan hyökättiin fyysisesti ja henkisesti. Häneltä evättiin pääsy osaksi oppilasryhmiä. Osa opettajista moitti kiusattua oppilasta siitä, ettei tämä pystynyt osallistumaan opetukseen kiusaamisen vuoksi. Oppilas joutui vaihtamaan ensiksi luokkaa ja lopulta koulua, Juva kuvailee.

Normaaliuteen sisältyy piilo-odotuksia

– Normaaleina ja neutraaleina ominaisuuksina pidetään esimerkiksi suomalaisuutta, itsenäisyyttä ja sopeutumista kouluun. Oppilaiden odotetaan myös hahmottavan oikeanlaisen käytöksen rajat, Ina Juva kuvailee.

– Suomalaisuus esitettiin neutraalina ja normaalina, vaikka tosiasiassa siihen sisältyi odotuksia siitä, minkälainen ideaali oppilas on: suomea puhuva ja ”kantasuomalainen”.

Opettajat eivät Juvan mukaan antaneet ei-normaaliksi nimetylle oppilaalle samanlaista hoivaa ja huolenpitoa kuin muille oppilaille.

– Opettajan ja muun henkilökunnan osallistuminen kiusaamiseen tekee oppilaan asemasta erityisen turvattoman.

Kun tarkastellaan itsestäänselvyytenä otettua asiaa kuten normaaliutta, saadaan esiin odotuksia ja vaatimuksia, jotka kohdistuvat oppilaisiin ja ihmisiin ylipäätään yhteiskunnassa.

Ajatus kiusaamisesta voidaan muuttaa

Kiusaamisesta käydään jatkuvasti julkista keskustelua ja siitä julkaistaan myös paljon tutkimusta. Keskustelu ja tutkimus pohjautuvat Ina Juvan mukaan kuitenkin siihen, että kiusaaminen nähdään yksilön käytökseen liittyvänä.

– Tutkimukseni laajentaa tätä keskustelua tuomalla esiin myös aikuisten ja rakenteellisten tekijöiden osuuden kiusaamisessa.

Näin kiusaamiseen voidaan puuttua laajemmin, ja koko ajatus kiusaamisesta voi muuttua. Esiin voi tulla sellaisia kiusaamisen muotoja, jotka ovat aiemmin jääneet huomaamatta tai ymmärtämättä. Kun kiusaamista tarkastellaan kriittisesti, voidaan esittää kysymyksiä muun muassa siitä, tukeeko nykyinen koulumalli kiusaamista vai ehkäiseekö se sitä. Tutkimus laajentaa julkista keskustelua kiusaamisesta.

Sosiaaliset taidot ovat yhteydessä myös työelämän odotuksiin. Kun sosiaalisia taitoja osana normaaliutta tarkastellaan kriittisesti, voidaan myös tarkastella koulun ja yhteiskunnan suhdetta ja kysyä minkälaisiin ajatuksiin ideaalista oppilaasta koulu perustuu.

– Kun normaaliuteen pohjautuvia hierarkioita puretaan, päästään kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa, Ina Juva sanoo.

***

Latinalaisen Amerikan tutkimuksen maisteri Ina Juva väittelee 8.11.2019 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Who can be ”normal”? Constructions of normality and processes of exclusion in two Finnish comprehensive schools". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Aurora, auditorio 229, Siltavuorenpenger 10.

Vastaväittäjänä on Senior lecturer Ghazala Bhatti, Bath Spa University, ja kustoksena on professori Gunilla Holm.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Helsinki Studies in Education.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Ina Juva

ina.juva@helsinki.fi