– Törmätessään ylivoimaisiin haasteisiin ihmiset usein kokevat, että heidän päässään on jotakin vikaa. Tästä oletuksesta tulee itseään toteuttava ennuste, jos siihen uskoen alkaa välttää älyllisiä ponnistuksia, Kai Hakkarainen sanoo.
Hakkaraisen oma koulu- ja opiskeluaika on rohkaiseva esimerkki oppimisvaikeuksien voittamisesta. Hän jäi keskikoulussa kahdesti luokalleen, kun vieraat kielet eivät sujuneet. Samoin kävi monelle luokkakaverille.
Kesken katkenneelta koulupolulta tie vei Vallilan ammattikouluun, asentaja-koneistajalinjalle.
– Lukiosta en voinut edes haaveilla.
Ammattikoulussa lukuinto löytyi uudestaan.
– Opiskelin keskikoulun loppuun ja lukion iltakoulussa ja työskentelin samalla päivät prototyyppien koneistajana Nokian kaapelitehtaalla.
Yliopiston Hakkarainen aloitti 25-vuotiaana eli iässä, jossa moni hänen nykyisistä tohtoriopiskelijoistaan ryhtyy väitöskirjatyöhön. Hänen oma väitöstutkimuksensa valmistui noin 15 vuotta sitten Toronton yliopistossa.
Helsingin yliopiston professorina elokuussa aloittanut Hakkarainen pitää professorin juhlaluentonsa yliopiston päärakennuksessa 3.12.
10 000 tunnissa itsensä yli
Oppimisvaikeuksien selättäminen ja oppimispsykologinen kiinnostus ovat johtaneet Hakkaraisen tutkimaan kollektiivista luovuutta, yhteisöllistä oppimista ja itsensä ylittämistä. Sitä, miten mahdottomalta ensin tuntuva käy mahdolliseksi.
Huippuosaajien jalustalle nostamisen sijaan pitäisi keskittyä itsensä ylittämisen psykologisiin ja kulttuurisiin taustaprosesseihin, Hakkarainen toivoo.
Huippusuoritus edellyttää valtavaa harjoitusta, taipumuksista riippumatta, professori tähdentää. Asiaa tutkineet psykologit puhuvat 10 000 tunnin minimistä.
– Huippusuorituksiin yltävät tavalliset ihmiset, jotka ovat saaneet kehityksensä tueksi poikkeuksellisia mahdollisuuksia ja resursseja.
– Aivot ovat supermuotoutuva järjestelmä. Pitkäaikaisessa harjoittelussa se sopeutuu kohtaamaan ne haasteet, joita yksilö itselleen asettaa. Kykyjen kehitykselle ei ole mitään etukäteen nähtävissä olevaa ylärajaa.
Kannustus on kallis perintö
Sitkeydellä on oppimisessa iso rooli.
– Huippuosaajat ovat usein härkäpäisiä: sitkeitä vaikka työ tuntuisi siltä että lyö päätä seinään.
Huippusaavutusten tutkiminen auttaa ymmärtämään paremmin myös arkityön tai -opiskelun pulmia.
– Oppimisen tutkimuksella on strateginen merkitys nyky-yhteiskunnassa. Työelämän vaikeasti ennakoitavat vaatimukset ovat uusi haaste. Elämänkaaren aikana voi toistuvasti joutua oppimaan asioita, joita ei ehkä pitänyt itselleen lainkaan mahdollisina.
Ihminen ei peri vain geenejään, Hakkarainen muistuttaa, vaan vanhemmat rakentavat myös lapsen sosialisaation ympäristöä ja sen kautta oppimismahdollisuuksia. Tunnustus vahvuuksista on tärkeää.
Hyväosaisista, koulutettujen vanhempien perheistä tulevat lapset ovat tässä etuoikeutettuja – ja kansoittavat siksi esimerkiksi yliopistot.
Epäonnistumisen kokemukset taas kasautuvat jo koulussa heikommista sosioekonomisista olosuhteista tai rikkinäisistä perheistä tuleville: heidän inhimilliset vahvuutensa saavat vain vähän tunnustusta.
– Ihminen on äärisosiaalinen, ja tuntee vaillinaisuutta, ellei hän koe antavansa merkityksellistä panosta yhteisölleen.
Portaat ylös slummista
Hakkarainen kertoo interventiosta, jossa ikäisiään selvästi huonommin lukevia slummissa asuvia yläasteen oppilaita pyydettiin opastamaan kakkosluokkalaisia ajatellen, että heillä on pienemmille annettavaa.
– Tämä voimaannutti monet heistä kohtaamaan onnistuneesti omiakin oppimisen haasteita ja jopa hakeutumaan korkeakouluopintoihin.
Hakkaraisen oma tutkimuskohde ovat teknologian tukemat yhteisölliset oppimisympäristöt, jotka ohjaavat toimimaan asiantuntijoiden tapaan: ongelmia ratkoen, tietoa rakentaen ja tietämystä jakaen.
– Näitä ympäristöjä ja niihin ankkuroitunutta tutkivan oppimisen mallia voidaan käyttää ala-asteelta korkea-asteelle.
Älykkyys ja luovuus ovat pikemmin yhteisöllisissä tietokäytännöissä kuin yksilöissä, Hakkarainen painottaa.
– Kuten yhdysvaltalainen nobelisti Herbert Simon sanoo, huippuosaajat on järjestään tehty, sellaiseksi ei synnytä.
Kasvatustieteen professori Kai Hakkarainen pitää juhlaluentonsa 3.12. klo 14.45, Runeberg-salissa aiheesta Kollektiivinen luovuus, yhteisöllinen oppiminen ja itsensä ylittämisen.
Professorien juhlaluennot 3.12.2014