Star Trekin kapteeni Kirkille teknologian arvo syntyy sen käytössä, ja teknologiaa käytetäänkin vain silloin, kun sitä tarvitaan. Todellisuus on kuitenkin kovin toisenlainen.
Metropolia Ammattikorkeakoulun digitaalisen viestinnän lehtori Juhana Kokkonen peräsikin teknologian käyttöön ja suunnitteluun enemmän Star Trekista tuttua lähestymistapaa puhuessaan Tiedekulmassa 18.3. pidetyssä Koneiden ehdoilla -keskustelutilaisuudessa.
– Informaatioteknologiaa pitäisi kehittää inhimillisempään suuntaan, kaikille ja kaikenikäisille. Markkinat rakentuvat nuorille, mutta kaikki vanhenevat. Siksi käyttäjälähtöisyyden pitäisi olla avainsana, Kokkonen sanoi.
Star Trekissä kaikki tieto on heti käytettävissä, ja tehtäviä suoritetaan yksi kerrallaan. Kokkonen hahmotteli samankaltaista kehitystä myös työpaikoille.
– Ihmisiä ei tällöin ajettaisi loppuun vaan toimittaisiin kuten Star Trekissä: Kone kertoisi aina kun tehtäviä on liikaa ja keskittyminen on vaarassa. Jokainen voisi harjoitella edes yhden ruudun sulkemista, keskittymistä yhteen asiaan, Kokkonen sanoi.
Teknologian ja aivojen kytköksiä käsittelevään keskusteluun osallistui myös psykologian professori Kimmo Alho, joka tutkii ryhmässään muun muassa sitä, miten aivojen aktiivinen käyttö muokkaa niitä.
– Esimerkiksi Lontoon taksikuskeilla aivojen hippokampus on kehittyneempi kuin yhtä ja samaa reittiä ajavilla bussikuskeilla. Myös aivojen mantelitumake, amygdala, on sitä suurempi, mitä suurempi sosiaalinen verkosto henkilöllä on.
Myös sosiaalinen media ja virtuaalimaailma näyttäisivät muokkaavan aivoja, mutta Alhon mukaan ei kuitenkaan voida sanoa, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Saattaa olla, että sosiaalinen vuorovaikutus muokkaa aivoja, mutta voi olla myös niin, että kulttuurin muutos muokkaa aivojen toimintaa. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä tutkittu riittävästi, jotta voitaisiin väittää muutosten olevan pysyviä.
– Aivot eivät ole miljoonien vuosien kuluessa muuttuneet miksikään, mutta kulttuuri on. Esi-isämme juoksivat savannilla henkensä hädässä leijonaa pakoon, nyt tarkkaavaisuutemme keskittyy aivan muuhun, totesi kognitiotieteilijä Jussi Palomäki, jonka taannoinen väitöskirja käsitteli nettipokeria ja "tilttaamiseksi" kutsuttua ilmiötä, jossa pokeria pelataan lähes transsissa ja pelaaminen kehittyy addiktioksi.
– Sosiaalinen media kuitenkin lisää aivojen aktiivisuutta, mikä on aina parempi kuin passiivinen sohvalla makaaminen ja tv:n tuijottaminen, Kimmo Alho sanoi.