Autismikirjon korkeakoulutettujen työllistymisnäkymät heikkoja Euroopan laajuisesti
Lisääntynyt autismitietoisuus mahdollistaa yhä useamman autismikirjon henkilön onnistuneen koulu- ja opintopolun kohti korkeakouluopintoja ja sen jälkeistä työelämää. Kuitenkaan useimmat korkeakoulutetut autismikirjon henkilöt eivät työllisty.

Euroopassa 84–90 prosenttia autismikirjon aikuisista ei ole kokopäiväisesti työelämässä, ja työelämässä olevista suurin osa työskentelee koulutustaan vastaamattomissa matalapalkkaisissa työtehtävissä.

Improving Employability of Autistic Graduates in Europe -hanke IMAGE on koonnut yhteen tutkijoita Suomesta, Alankomaista, Ranskasta, Saksasta ja Isosta-Britanniasta ratkaisemaan autismikirjolla olevien korkeakoulutettujen kohtaamia haasteita.

Tutkimustulosten mukaan korkeakoulutus ei anna valmiuksia muun muassa työnhakuun, ansioluettelon laadintaan tai haastattelutilanteisiin. Korkeakoulusta valmistuneiden rajalliset sosiaaliset verkostot vaikeuttavat myös työn löytämistä – moni piilotyöpaikka menee ohi.

Työllistyneiden haasteet jatkuvat työpaikalla. Monien työpaikkojen kulttuurin tiedostamattomat säännöt, kuten vaatimus sosiaalisuudesta, saattavat sulkea ulos työyhteisöstä. Jotkut onnekkaat korkeakoulutetut löysivät tarvitsemaansa apua, mutta useimmat jäivät ilman tukea. Samankaltaisia haasteita ilmenee kaikissa projektissa mukana olevissa maissa riippumatta kulttuurisista tai työllistymisen tukijärjestelmien eroista. 

Uraohjaajille kehitteillä täydennyskoulutusta

Autismikirjon opiskelijat ja korkeakoulusta valmistuneet hyötyvät erityisjärjestelyistä. Näitä ovat esimerkiksi aistiympäristöön tehtävät mukautukset ja selkeän ja yksiselitteisen tiedon tarjoaminen.

Korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstö voi myös auttaa autismikirjolla olevia opiskelijoita saamaan enemmän irti harjoitteluista ja muusta työkokemuksesta tarjoamalla yksilöllistä ohjausta.

Korkeakoulujen uraohjaajat eivät ole monesti varmoja, kuinka neuvoa autismikirjon opiskelijoita kertomaan diagnoosistaan eivätkä välttämättä tunne vammaisuuteen liittyvää työlainsäädäntöä tai käytäntöjä.

IMAGE-hankkeen tutkimustulosten valossa uraohjaajilla oli vain rajallinen määrä koulutusta neurokirjosta ja toimivista strategioista, joten uraohjaajille kehitetään täydennyskoulutusta seminaaripäivän muodossa. Koulutusmateriaalit julkaistaan Alankomaissa pidettävässä konferenssissa myöhemmin tänä vuonna.  

Työnantajien kannattaa puolestaan varmistaa, että heidän rekrytointiprosessinsa ja työllistämiskäytänteensä eivät aseta päteviä hakijoita eriarvoiseen asemaan ja näin estää toimintakykyyn liittyvä syrjintä.

Hyvien käytänteiden oppaita julkaistaan kesällä

IMAGE-hanke kehittää yhteistyössä autismikirjolla olevien opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden, työnantajien, korkeakoulun henkilöstön sekä uraohjaajien kanssa maksuttomia hyvien käytänteiden oppaita, jotka ilmestyvät kesän 2021 aikana hankkeen kaikilla viidellä kielellä.

Oppaita on tarjolla korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstölle, uraohjaajille sekä työnantajille. IMAGE kehittää myös korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnatun verkkopohjaisen työkalupakin, joka sisältää materiaalia työllistymisen tukemiseen ja omien vahvuuksien esille tuomiseen.

IMAGE-hankkeen tavoitteena on tehdä työelämään siirtymisestä sujuvampaa autismikirjon henkilöille hyvin järjestettyjen tukitoimien avulla puhtaan sattuman sijaan.

IMAGE-hanketta rahoittaa Euroopan unionin Erasmus+-ohjelma ja sitä johtaa Leeds Beckett yliopisto Isosta-Britanniasta. Helsingin yliopisto on mukana hankkeessa, ja Suomen osuutta johtaa Helsingin yliopiston tutkija Henri Pesonen.

Kansainvälistä autismitietoisuuden viikkoa vietetään 29.3. – 2.4. ja YK:n autismitietoisuuden päivää perjantaina 2.4.2021.

IMAGE-hankkeen verkkosivut