Nykylapset kasvavat älylaitteiden kyllästämässä maailmassa. Jo taaperoikäiset näppäilevät tottuneesti kosketusnäyttöjä, ja älypuhelin on melkein jokaisen koululaisen kädessä ekaluokkalaisesta alkaen.
Ilmiöstä keskustellaan usein huolestuneeseen sävyyn. Haittaavatko älylaitteet opiskelua ja keskittymistä? Miten käy sosiaalisten suhteiden ja niissä tarvittavien taitojen, kun elämä siirtyy yhä enemmän verkkoon? Voiko ruutujen äärellä varttua empaattiseksi ja mieleltään hyvinvoivaksi ihmiseksi?
Uuden teknologian käyttöönotto on arveluttanut ennenkin, eivätkä älylaitteisiin liittyvät pelot ole sinänsä uusi ilmiö. Kuinka todellisia nykyiset huolet älylaitteiden haitallisuudesta ovat?
Tutkimustietoa on jo paljon
Tutkimusta digilaitteiden erilaisista käyttötavoista on tehty paljon mutta kuitenkin sen verran lyhyen aikaa, ettei lopullisia päätelmiä laitteiden vaikutuksista voi tehdä. Tuloksia on usein myös hankala vertailla keskenään, koska tutkimukset kohdistuvat erilaisiin aineistoihin ja käytetyt menetelmät vaihtelevat.
Haasteena on myös se, että monet tutkimukset kuvaavat korrelaatioita, jolloin syy–seuraus-yhteyksien osoittaminen on vaikeaa. Onneksi pitkittäistutkimuksista voidaan saada korrelaatioita hieman vahvempaa näyttöä älylaitteiden vaikutuksista. Niissä seurataan lasten voinnin muuttumista pitkällä aikavälillä ja sen yhteyttä älylaitteiden käyttöön.
Koska älylaitteet ovat saumaton osa lasten ja nuorten arkea, tärkeintä voisikin olla miettiä sitä, miten näistä työkaluista saadaan kaikki mahdollinen hyöty, mitkä ovat niiden puutteet ja missä tilanteissa tarvitaan kasvattajia tukemaan lasten ja nuoren tasapainoista älylaitteiden käyttöä.
Kasvokkainen vuorovaikutus on tärkeää empatian kehitykselle
Ei-kielelliset viestit välittyvät heikosti laitteiden kautta. Ei-kielellinen viestintä sisältää kaikki ne vuorovaikutuksen tavat, joissa ei käytetä sanoja, kuten ilmeet, eleet ja äänenpainot. Nämä vihjeet ovat tärkeitä toisen tunnetilojen ja tarkoitusperien hahmottamisessa ja ennustamisessa.
Me ihmiset olemme erittäin taitavia tulkitsemaan näitä viestejä kasvotusten. Tietokonevälitteisessä viestinnässä ei-kielellinen ulottuvuus joko jää kokonaan pois tai sen laatu heikentyy. Tämä vaikeuttaa tunteiden ymmärtämistä ja yhteistyötä.
Vuorovaikutus digilaitteiden välityksellä ei vielä yllä kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen tasolle. Yhdessäololle kasvotusten olisi siis hyvä varata tarpeeksi aikaa – varsinkin lasten kanssa, jotka vielä harjoittelevat monia tärkeitä vuorovaikutustaitoja.
Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää vastavuoroinen kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on empatian, omien vuorovaikutustaitojen, itsetunnon ja tunteiden käsittelyn kehitykselle.
Tämän takia usein nostetaankin esiin huoli siitä, että älylaitteiden käytöllä olisi haitallisia vaikutuksia pienten lasten kehitykseen. Asiaa tarkastellaan usein kahdesta näkökulmasta: miten lapselle tärkeiden hoitajien älylaitteiden käyttö vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja miten lasten ja nuorten oma älylaitteen käyttö arjessa vaikuttaa tunnetaitoihin ja ystävyyssuhteisiin.
Some voi vaikuttaa ihmissuhteisiin myönteisesti tai kielteisesti
Yhdessäolo, jaetut kokemukset ja keskustelu ajatuksista ja tunteista ovat kaikki empatian kehitykselle tärkeitä asioita. Voiko netti tarjota hedelmällisen kehitysalustan empatialle, ja mitä tapahtuu empatiataitojen kehitykselle, jos suurin osa vuorovaikutuksesta siirtyy verkkoon? Tämänhetkisen tiedon perusteella älylaitteilla voi olla empatian kannalta moninaisia vaikutuksia.
Belgialaisen Leuvenin katolisen yliopiston tutkijat Rebecca Dredge ja Lara Schreurs toteavat vuonna 2020 julkaisemassaan artikkelissa, että sosiaalisella medialla voi olla sekä myönteinen, kielteinen että neutraali rooli ihmissuhteissa ja vuorovaikutuksessa.
Sosiaalisen median on osoitettu tukevan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalisia suhteita myös netin ulkopuolella mutta toisaalta myös lisäävän eristäytyneisyyttä perheestä ja ystävistä. Hollannissa tutkittujen 10–14-vuotiaiden nuorten sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä empatiataitojen vahvistumiseen vuoden seurannan aikana. Muutos näkyi sekä tunteiden ymmärtämisessä että tunteiden kehollisessa kokemisessa. Tutkijat pohtivat, että yksi selittävä tekijä voisi olla sosiaalisen median tarjoama mahdollisuus keskustella tunteista ja jakaa kokemuksia.
Videopelien vaikutukset riippuvat pelin sisällöstä
Videopeleihin keskittyneen tutkimuskirjallisuuden perusteella esimerkiksi yhteistyöpelit voivat lisätä myötätuntoisuutta ja toisten auttamista, kun taas joissain tutkimuksissa on näyttöä siitä, että sisällöltään väkivaltaiset pelit saattavat lisätä aggressiivisuutta ainakin tietyissä riskiryhmissä. Nykyään pelit antavat huomattavasti enemmän vapauksia pelaajille kuin aikaisemmin ja pelaaja voi itse määritellä, minkälaisia sosiaalisia suhteita hän pelissä muodostaa ja miten hän toimii.
Pelkän lapsen tai nuoren ruutuajan rajoittamisen sijasta vanhempien olisi hyvä tuntea oman lapsen tarpeet ja se, minkälainen älylaitteen käyttö juuri hänelle sopii. Vaikuttaako lapsi esimerkiksi ärtyneeltä, jos hän ei pääse pelaamaan? Onko hän selvästi ylivirittynyt vietettyään aikaa verkossa? Laitteita kannattaa käyttää yhdessä ja rohkaista lasta tai nuorta kertomaan omista nettikokemuksistaan. Vanhempien olisi myös hyvä kannustaa lasta tai nuorta valitsemaan vastuullisia ja yhteistyötä tukevia pelejä.
Miten käyttää älylaitteita tasapainoisesti?
Älylaitteet ovat saumaton osa lasten ja nuorten sekä vanhempien arkea. Laitteiden avulla voi muodostaa ja ylläpitää ystävyyssuhteita, saada vertaistukea ja keskustella itselle tärkeistä asioista. Oppimispelit ja -sovellukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi muun muassa sanavaraston laajentamisessa ja matemaattisten taitojen harjoittelussa. Tämän lisäksi esimerkiksi videopelien pelaaminen on monille tärkeä ja viihdyttävä tapa rentoutua tai viettää aikaa ystävien kanssa.
Älylaitteiden riskit on kuitenkin hyvä tunnistaa. Varsinkaan kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat lapset eivät vielä hyödy oppimissovelluksista, ja heidän tapauksessaan laitteiden käyttö saattaa myös viivästyttää puheen kehitystä. Runsaasta älylaitteiden käytöstä arjessa voi olla haittaa myös isompien lasten ja nuorten oppimistuloksille ja joidenkin tutkimusten mukaan myös psyykkiselle hyvinvoinnille.
Kommunikaatio älylaitteen välityksellä ei vedä vertoja kasvokkain tapahtuvalle vuorovaikutukselle, koska laitteet eivät välitä hienovaraisimpia ei-kielellisiä viestejä ihmiseltä toiselle. Vuorovaikutus kasvotusten on myös tärkeä alusta lasten tunteiden ilmaisun, itsetunnon ja empatiataitojen kehitykselle. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän arkeen olisi hyvä varata yhdessäolon hetkiä, jolloin puhelimet ja tietokoneet pannaan sivuun.
Teksti on muokattu Älykäs huominen – Miten tekoäly ja digitalisaatio muuttavat maailmaa -Tiedekulma-pokkarissa (Gaudeamus) julkaistusta tekstistä
Kuuntele Tiedekulma-podcast: Älylaitteet ja lasten hyvinvointi
Lue lisää: Digilaitteiden käyttö voi vaikuttaa lapsen kielelliseen kehitykseen
- Älylaitteiden käyttöä ei suositella alle kaksivuotiaille. He ovat liian nuoria hyötymään siitä, ja lisäksi käytöstä näyttäisi olevan haittaa puheen kehitykselle. Jos laitteita käytetään, aikuisen tulisi olla aktiivisesti mukana tilanteessa.
- Sovi perheen kanssa yhteisistä säännöistä älylaitteiden käyttöön esimerkiksi ruokailun aikana ja iltaisin.
- Vältä laitteen käyttöön uppoutumista silloin, kun vietät yhteistä aikaa lasten kanssa.
- Suosi yhteistyöhön kannustavia pelejä ja pelaa yhdessä lapsen kanssa.
- Keskustele lapsen tai nuoren kanssa hänen käyttämistään peleistä ja sovelluksista. Kannusta häntä kertomaan, mitä hän tekee älylaitteilla.
- Varaa aikaa vuorovaikutukseen kasvokkain ilman laitteita.
- Huomioi oman lapsesi tarpeet ja pohdi, onko älylaitteen käyttö este riittävälle unelle ja liikunnalle ja viekö se liikaa aikaa opiskelulta tai kaverisuhteilta.
- Suosituksia on hyvä peilata oman lapsen tai nuoren yksilöllisiin tarpeisiin.
- Suositukset perustuvat tämänhetkiseen tutkimustietoon. Tarvitaan yhä lisää tutkimusta siitä, miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa kaikenikäisten ihmisten oppimiseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä.