AJATTELEN NÄIN / Y/06/15 // "Vietin lapsuuteni maatilalla Kanadassa. Vanhempani eivät olleet käyneet kouluja, mutta he kannustivat minua opiskelemaan. Lukion jälkeen kiinnostuin filosofisista kysymyksistä. Yliopiston filosofia ei näyttänyt kuitenkaan kiinnostuvan siitä, miten asiat ovat.
Harkitsin oikeustieteen opintoja, mutta tulevaan aviomieheeni Pauliin tutustuminen yliopistossa antoi suuntaa kohti lääketieteen opintoja filosofian lisäksi. Luonnontieteellinen tieto oli minulle radikaali stoppi: jos haluaisin kehittyä mielenfilosofina, minun tulisi opiskella kaikki uusi tutkimustieto aivojen toiminnasta.
Willard V. O. Quinen naturalistinen filosofia korosti, että myös ammattiajattelijoiden tulisi keskittyä luonnontieteiden tuottamaan tietoon. Perinteinen filosofia oli etsinyt ratkaisuja mielenfilosofian ongelmiin puhtaalla ajattelulla.
MIKÄ MIELI ON / Oli ratkaiseva askel mennä filosofisen valtavirtauraputken sijasta Manitoban yliopiston Larry Jordanin lääketietelliseen laboratorioon. Näin siellä, kuinka hermosto-fysiologian tutkimusta tehdään.
Ensimmäisen yhteisartikkelimme jälkeen päätimme Paulin kanssa, että pyrimme julkaisemaan tutkimuksemme erillisinä. Muuten minua olisi pidetty vain Paulin assistenttina. Naisilla ei juuri ollut mahdollisuuksia menestyä filosofiassa 1970–1990-luvuilla. Jos teki parhaansa, oli täysi bitch. Jos ei kuulunut parhaimpiin, oli heikko. Neurotieteissä en kohdannut samaa suhtautumista.
Paul on keskittynyt ihmisen biologiaan, minä hermostolliseen ja aivobiologiaan. Nykyinen buumi neuro- ja kognitiotieteissä osoittaa, että ennustukseni osui oikeaan. Hypoteesini on ollut, että mieli on yhtä kuin aivot.
Ajattelemme mieheni kanssa monista asioista eri tavoin. Molemmat lapsemme ovat nyt neurotieteilijöitä, joten väiteltävää riittää usein vielä enemmän perheen parissa kuin julkisilla areenoilla. Kritiikki on tärkeää, koska tutkija ei ikinä saisi rakastua omaan teoriaansa. Se ei ole filosofiaa eikä tiedettä.
MINÄ OLEN AIVONI / Filosofit usein unohtavat, että ihmisaivot ja ihmismieli ovat vuosimiljoonien evoluution hetkellistä tulosta. He pitävät vaikeana yhdistää ihmismielen erityislaatua
yhteiseen perimään muiden nisäkkäiden kanssa.
Luonnontieteitä seuraava naturalisti pitää myös ajattelua, rationaalisuutta ja etiikkaa luonnollisina ilmiöinä. Se on uusi näkökulma suhteessa filosofian vuosituhantiseen a priori -metodiin, jolla tutkitaan ja arvioidaan ideoita ajatusten tasolla. Mutta kädenheilutuksella tervehtiminen tarkoittaa kehittynyttä aivotoimintaa, ei mentaalista pohdiskelua. Ihmisorganismin eri funktiot suunnittelusta ja muistamisesta päätöksentekoon ovat pääsääntöisesti aivojen tiedostamattomia funktioita, havainnosta nyt puhumattakaan. Aivot päättävät ensin.
Kun vuonna 1986 julkaisin teoksen Neurophilosophy: Toward a Unified Science of the Mind-Brain, sadat opiskelijat alkoivat vähintään sivuaineenaan tutustua neurotieteisiin.
Akateeminen filosofia on yhä varsin miesvaltaista, joten kollegojen ärtymystä saattoi lisätä se, että olen nainen. En välitä moisesta.
Mitä neurotieteet voivatkaan vielä tarjota filosofialle! Esimerkiksi oksitosiinihormoni vaikuttaa hyvältä lähtökohdalta käsitteellistää myös filosofisesti ihmisten yhteistoimintaa, identiteettiä ja altruismia.
ROTTIEN AIKEET / Rottakokeilla on osoitettu, että hermostoperusteisia uskomuksia voi olla myös nisäkkäillä, jotka eivät käytä kieltä. Poikani neurolabran kokeet osoittavat, että apinoiden ja rottienkin aivot ”suunnittelevat” niiden nukkuessa ympäristönsä hallintaa ja kartoitusta. Paljon lisää dataa ihmisen ja muiden nisäkkäiden neurologisista prosesseista tarvitaan kuitenkin ennen johtopäätöksiä.
Kielitieteilijät Jerry Fodor ja Noam Chomsky on jo osoitettu väittämiltään huteriksi. Antropologinen kenttätutkimus osoittaa, että ihmisillä ei ole mitään universaalia ”mentaalista perusrakennetta”, jonka varassa kieli opitaan. Aivot voivat käsitteellistää maailmaa monin eri tavoin, esimerkiksi vasemman ja oikean sijasta orientoitumalla ilmansuuntien mukaan.
LUONNOLLISTA ETIIKKAA / Tuorein kiinnostukseni kohdistuu etiikkaan. Matelijoista noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkanut kehitys johti nisäkkäiden aivojen evoluutioon. Nisäkkäiden evoluutio johti edelleen sosiaalistumiseen. Äidin ja lapsen yhteiselon turvaamiseksi kehittyi oksitosiinin esiastehormoni.
Kun evoluutio edistyi, simpanssiurokset alkoivat adoptoida emonsa hylkäämiä pentuja. Noin 200 000 vuotta sitten me ihmiset olimme samassa jamassa. Evoluutio johti etiikkaan ja altruismiin.
Tuorein kirjani Touching a Nerve: Our Brains, Our Selves sai New York Review of Books -lehden psykologikriitikon hyökkäämään teostani vastaan. Hän yritti suojella psykologiaa tutkimusalana. Samalla tavoin myös perinteiset mielenfilosofit kokevat ajatteluani kohtaan suoranaista raivoa. He haluavat tehdä psykologiaa tai filosofiaa ilman kokeellisen tieteen tutkimustuloksia.
Reaktio hämmästyttää minua, sillä neurotieteet ovat nuoruudestaan huolimatta osoittaneet selitysvoimansa. Ihmisen mielen ja käyttäytymisen filosofinen ymmärtäminen edellyttää tällaista tietoa. Sopeutukaa siihen.”
Kuka Churchland?
Patricia Smith Churchland työskentelee filosofian professorina Kalifornian yliopistossa San Diegossa. Churchlandille on myönnetty arvostettu MacArthur-palkinto mielen, minuuden tietoisuuden ja etiikan tutkimuksesta neurotieteiden avulla. Myös hänen miehensä Paul Churchland on tunnettu neurofilosofi.
Churchlandin teos Brain-wise: Studies in Neurophilosophy on ilmestynyt suomeksi nimellä Neurofilosofia, kääntänyt Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita, 2004.
Churchland osallistui kesäkuussa Towards a Science of Consciousness -konferenssiin Helsingissä.
Lue uutinen konferenssista sivulta 13.