Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten apulaisprofessori Sofie Henricsonin johtamassa hankkeessa tutkitaan erityisesti äidinkielenomaisen pitkän oppimäärän ruotsin kielen opetusta suomalaisessa koulussa. Koulussa äidinkielenomaisen ruotsin opetusryhmät muodostavat usein ruotsinkielisen tilan, jossa oppilaat saavat mahdollisuuden kehittää sanavarastoaan ja kykyään kommunikoida ruotsiksi eri konteksteissa sekä vahvistaa kaksikielistä identiteettiään. Äidinkielenomaista ruotsia opettavien opettajien mukaan oppilaat sekä pitävät että hyötyvät oppimäärästä.
Opettajien mukaan ”ensimmäistä tai toista äidinkieltä saa kehittää, ja sitä saa kehittää niin, että pärjää virallisesti. Useimmat puhuvat hyvin, mutta saavat lisäksi kirjoitustaidon ja tuntevat varmuutta kielestä". (Ote opettajahaastattelusta).
– Äidinkielenomainen ruotsi on mahdollisuus, joka hyödyttäisi monia oppilaita ja jota kaikki ruotsin kielen aineenopettajat ovat päteviä opettamaan, Henricson kertoo.
Toisen kotimaisen kielen opetus vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä
Perusopetuksen piirissä annettavan toisen kotimaisen kielen opetuksella luodaan pohja maan kaksikielisyydelle. Erityisesti äidinkielenomainen ruotsi tukee oppilaiden kaksikielisyyttä.
Toisen kotimaisen kielen opetus seuraa samoja periaatteita ja opetussuunnitelmia suomen- ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa mutta käytännössä toimeenpano eroaa monella tavalla.
–Suomenkielisessä perusopetuksessa oppilaille tarjotaan yleisesti ottaen heikommat mahdollisuudet oppia toista kotimaista kieltä kuin ruotsinkielisessä perusopetuksessa, Henricson toteaa. – Kyse on siten myös perusopetuksen oppilaiden yhdenvertaisesta mahdollisuudesta kehittää taitojaan Suomen kansalliskielissä.
Kielitaito avaa monia mahdollisuuksia opintoihin ja työelämään
Henricsonin mukaan on tärkeää tarjota perusopetuksen piirissä yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia molempia kotimaisia kieliä, riippumatta siitä, opiskelevatko oppilaat suomen- tai ruotsinkielisen perusopetuksen piirissä.
Henricsonin johtaman ja Svenska kulturfondenin rahoittama tutkimus liittyy yleiseen keskusteluun Suomen kaksikielisyydestä sekä sen ylläpitoon käytännössä sekä ajoittain nousevaan ja mielipiteitä herättävään keskusteluun ruotsin kielen opetuksesta ja oppimisesta.
Äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärästä on vain vähän aiempaa tutkimustietoa. Aiempi tutkimus rajoittuu pariin opinnäytetyöhön (Öhman 2013, Åbo Akademi ja Nuutinen 2021, Helsingin yliopisto) sekä Svenska kulturfondenin rahoittamissa ja Henricsonin johtamissa hankkeissa saatuihin tuloksiin.
– Aiempien raporttien ja hankkeessa tehtyjen tutkimusten valossa on tärkeää kehittää ruotsin kielen opetusta ja laajentaa pitkien oppimäärien (A-ruotsi ja äiru) opetusryhmien tarjontaa, Henricson kertoo.
Raportti hankkeesta on luettavissa Opetushallituksen sivuilla.