Oppilaille suunnattu ilmastokasvatustyö auttaa hidastamaan ilmastonmuutosta tiedon, asenteen ja toiminnan kautta. 6.–9.-luokkalaisten yhtenäiskoulun kestävän kehityksen ohjelman, Vihreä lippu -ohjelman, merkityksestä on nyt tutkimustuloksia. FT Suvi-Päivi Malvikko väitteli kesäkuussa 2023 Helsingin yliopistolla aiheesta Ilmastonmuutos peruskoulussa – Vihreä lippu -toimintakulttuurin merkitys ja ilmasto-opetuksen kehittäminen tiedon, asenteen ja toiminnan näkökulmasta.
–Tein väitöskirjani opetustyöni ohella, olen peruskoulun 7.–9.-luokkalaisten fysiikan ja kemian aineenopettaja. Tein tutkimuksen, koska aihe on tärkeä ja ajankohtainen, samalla se on yksi ekoteko osaltani. Työstä olen saanut voimia toimia opetustyössäni, Malvikko sanoo.
Tutkimukseen osallistui kaksi kantahämäläistä yhtenäiskoulua, joista toinen oli Vihreä lippu -koulu ja toinen ei. Molempien koulujen oppilaat vastasivat ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon, asenteen ja toiminnan kysymyksiin syksyllä 2015 ja VL-koulun oppilaat vielä uudestaan keväällä 2016. Tarkoituksena oli mm. selvittää, onko koulujen oppilailla eroa ilmastotiedon omaksumisessa ja ilmastoasenteissa, kun koulujen välinen ero oli pääasiassa kestävän kehityksen painotuksessa.
Tulosten mukaan Vihreä lippu -ohjelma voi tarjota osallisuuden, vaikuttamisen ja tekemisen kautta oppilaille hyvän toimintakulttuurin, koska VL-koulussa mm. ympäristöasioista kiinnostuneiden määrä oli suurempi kuin verrokkikoulussa. Tuloksista selviää, että VL-koulussa oppilaat olivat omaksuneet enemmän ilmastotietoa, heidän ilmastoasenteensa olivat positiivisempia ja he tekivät enemmän ilmastotekoja kuin verrokkikoulun oppilaat. Pääsääntöisesti VL-koulun oppilaat ovat tyytyväisiä toimintaan ja Ei-VL-koulun oppilaat haluaisivat kouluunsa mahdollisesti vastaavaa toimintaa.
– Kouluissa annettava ilmastokasvatuksen pitäisi herättää oppilaita pohtimaan ilmastoasioita niin, että ilmastomyönteinen asenne muodostuisi. Myönteinen asenne johtaa tarvittaviin ilmastotekoihin, jotka ovat välttämättömiä, Malvikko toteaa.
Edelleen tulosten mukaan Vihreä lippu -koulussa tytöt tiesivät ilmastoasioista poikia enemmän, mutta Ei-VL-koulussa pojat tiesivät paremmin kuin tytöt. Molemmissa kouluissa tytöt olivat kuitenkin huolestuneempia ja pelokkaampia ilmastonmuutoksesta kuin pojat. Tulosten mukaan ilmastotiedon määrä ei siis kuitenkaan välttämättä johda huolestuneisuuteen ja pelkoon tyttöjen ja poikien välisten erojen tarkastelussa. Ilmastonmuutoksen synkkyydestä huolimatta tulisi koulussa kuitenkin herättää toivoa ja luottamusta tulevaan. Molemmissa kouluissa tytöillä oli myös myönteisempiä ilmastoasenteita kuin pojilla, ja he tekivät enemmän ilmastotekoja kuin pojat.
Ympäristöasioista kiinnostuneita on eniten 6. luokilla, mutta määrä vähenee, kun oppilas siirtyy luokka-asteelta toiselle. Innostuksen ylläpitäminen ja kiinnostuksen herättäminen ovatkin tärkeitä asioita jatkoa ajatellen. Tässä vaiheessa olisi koulun opetuksessa hyvä painottaa enemmän esimerkiksi toimintaan perustuvia opetusjaksoja, jotta kiinnostuneisuus saataisiin jatkumaan myös vanhemmalle iälle.
–Tutkimustulokset auttavat kehittämään ilmasto-opetusta opettajantyössä, niin omassa kuin muidenkin. Kaiken kaikkiaan ilmastokasvatuksella ja -koulutuksella on suuri rooli ajatusmalliemme uudelleen arvioinnissa hyvinvointimme lisäämiseksi ja elinolosuhteittemme säilymiseksi planeetallamme, Malvikko sanoo.