Vaativaa erityistä tukea saavat ammattiin opiskelevat arvostavat opettajien huomiota
Sanna Ryökkynen tutkii vaativaa erityistä tukea saavien ammatillista koulutusta ajassa, jota kuvaa suorittaminen, tehokkuus ja yksilölliset opintopolut. Niiden tavoitteena on palvella sekä opiskelijoiden että työelämän muuttuvia tarpeita.

Sanna Ryökkysen väitöstutkimuksen tarkoitus oli tarkastella opiskelijoiden odotuksia, toiveita ja tarpeita ja selvittää miten niihin voitaisiin vastata parhaalla mahdollisella tavalla. 

– Erityinen tuki tarkoittaa ammatillisessa koulutuksessa sellaisia pedagogisia ratkaisuja ja yksilöllisiä tukitoimia, jotka mahdollistavat, että myös ne, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, voivat saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaisen ammatillisen osaamisen, Ryökkynen toteaa.

Nämä tukitoimet eivät kuitenkaan välttämättä vastaa opiskelijoiden käsityksiä siitä, mitkä asiat tukevat parhaiten heidän opintojaan. 

Opiskelijat tarvitsevat aikaa ja kokemusta yhdenvertaisuudesta 

Ryökkysen tutkimuksen mukaan opiskelijat arvostavat mahdollisuutta opiskella ammattiin ja ovat tyytyväisiä opettajiin, mutta tarvitsevat heiltä riittävästi aikaa. 

– Tämä on kuitenkin ristiriidassa vallitsevan koulutuspoliittisen tahtotilan kanssa, jossa korostuu itseohjautuvuus ja nopeus.

Ryökkysen mukaan yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistumiseksi yhteiskunnassamme opiskelijoiden erityisen tuen tarpeiden ymmärtäminen ei riitä, vaan tarvitaan taloudellisesta kasvusta ja tehokkuudesta irti olevia toimenpiteitä ja käytänteitä. 

– Tärkeää on, että opiskelijat saavat tunnustusta osaamisestaan. He haluavat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi opiskelijoina, ihmisinä, joilla on paljon potentiaalia, kunhan he saavat kasvaa omista vahvuuksistaan käsin.

 Opettajat ja opetushenkilöstö voivat toimia muutosagentteina, joilla on tärkeä tehtävä lisätä tietoisuutta, että opiskelija, jolla on yhdellä elämänalueella tuen tarpeita voi kuitenkin olla ammatillinen huippuosaaja. 

Ihmisen arvoa ei saa mitata suorituksilla ja hyödyllä 

Yhteiskuntamme tehokkuuspyrkimykset ovat synnyttäneen kulttuurin, jossa ihmisen arvo mitataan suorituksilla, osaamisilla ja yksilön yhteiskunnalle tuottaman hyödyn kautta. 

Kokemukset riittämättömyydestä, ulkopuolelle jäämisestä, ja epätasa-arvoisesta kohtelusta lisäävät pahoinvointia ja uupumista niin kouluissa kuin työelämässäkin. Kestävä kehitys ei perustu itsekkääseen vapauteen ja tehokkuuden ja voiton tavoitteluun. 

– Tästä syystä tarvitsemme koulutusjärjestelmän, joka uudistaa maailmasuhteemme, näkemyksemme hyvästä elämästä.

Ryökkysen tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi opiskelijoiden kokemukset ja tarpeet sekä opettajien erittäin merkityksellinen työ. Opettajat ja opetushenkilöstö jättävät jälkiä jokaiseen opiskelijaan, he toimivat sillanrakentajina oppilaitoksen, työelämän ja opiskelijan muun elämismaailman välillä. 

Tunnustamisen antaminen ja saaminen on keskeistä jokaiselle ihmiselle hyvinvoinnin ja identiteetin rakentumisen näkökulmasta. Jokainen meistä ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi, kasvaa ja kehittyä omista vahvuuksistaan käsin.

Ryökkysen tutkimus kytkeytyy inkluusiokeskusteluun ja myös keskusteluun ammatillisen koulutuksen merkityksestä koulutusjärjestelmässämme. Aikaisempaa tutkimusta vaativan erityisen tuen ammatillisesta koulutuksesta on verrattain vähän. Sanna Ryökkysen tutkimus opiskelijoiden kokemusten, tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen ja tulkitsemiseen tuli tarpeeseen.

Musiikkipedagogi (YAMK) Sanna Ryökkynen väittelee 20.1. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelmasta (SEDUCE) aiheesta They did not give up on me: Vocational students’ perceptions of the special support in their studying.

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3A, auditorio 302 (Athena). Väitöstä voi seurata myös live streamin kautta.

Väittelijän yhteystiedot:

Sanna Ryökkynen, sanna.ryokkynen@helsinki.fi, 040 546 1838 

Twitter @SannaRyokkynen 

Tietoja väittelijästä:

Sanna Ryökkynen toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu tutkimusyksikössä ja ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa. Hänen kiinnostuksen kohteena on ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittäminen sosiaalisesti kestävällä tavalla.