Professori Kalle Juuti Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta tutkii oppimista koulun digitaalisissa ympäristöissä. Katettava alue on suuri.
– Opetukseen on nykyisin tarjolla runsaasti erilaisia digitaalisia välineitä ja niihin pohjaavia työtapoja. Näiden käyttöä opetuksessa ja merkitystä oppimiselle on kuitenkin tutkittu kovin vähän, Juuti toteaa.
Kalle Juutin tutkimus nojaa vahvasti koulun ja tutkimuksen yhteistyöhön. Helsinkiläisessä Kulosaaren yhteiskoulussa tutkijoiden ja opettajien yhteistyötä tehdään koko STEAM-oppiaineen – luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taide ja matematiikka – laajuudessa.
Kulosaaressa välineenä on kuvitettu kangaskassi, jonka seitsemännen luokan oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat. Oppilaat voivat hyödyntää tehtävässään ammattitason välineitä aina piirustus- ja kuvankäsittelyohjelmistoista tulostamiseen ja vinyylileikkaukseen asti.
Pitkäkestoisen, 20 tuntia kestävän projektin aikana oppilaat valitsevat kestävän kehityksen Agenda 2030:een kuuluvista 17:stä tavoitteesta itselleen merkityksellisen ja ottavat kassin kuvituksen avulla kantaa sen puolesta. Agenda 2030:n tavoitteita ovat esimerkiksi nälän poistaminen, sukupuolten tasa-arvo, vastuullinen kuluttaminen ja rauha ja oikeudenmukaisuus.
Tutkijat puolestaan keräävät helppokäyttöisen digitaalisen portfolioalustan avulla tietoa oppilaiden oppimisprosessista ja sen olennaisista piirteistä. Oppilas tekee jokaisen projektiin kuuluvan tunnin jälkeen alustalle lyhyen videon, jossa hän kertoo, mitä kyseisellä oppitunnilla on tapahtunut ja miksi. Jokaiselta oppilaalta kertyy siis parikymmentä palautetta, jotka yhteensä sisältävät oppimisen koko kaaren.
Laboratorion sijaan elävää elämää
Opetuskokeilut on suunniteltu opettajien ja tutkijoiden yhteistyönä, ja luokka toimii mahdollisimman normaalilla tavalla oman opettajansa kanssa.
– Tutkimuksesta tulee osa tavallista opiskelua, kun oppilaiden kanssa normaalistikin työskentelevät opettajat ovat mukana ja vastuussa asioiden hoitumisesta. He kytkevät opetuskokeiluun liittyvän asian siihen, mitä oppilaat ovat aikaisemmin tehneet ja mitä he tekevät seuraavaksi, Kalle Juuti toteaa.
Mukana olevat tutkijat ja opettajat keskustelevat jatkuvasti, mihin yhteistyöllä oppilaiden näkökulmasta tähdätään. Kummallakin osapuolella on ammatillinen vastuu oppilaiden kehityksestä. Samalla kummankin alan asiantuntijat pääsevät toteuttamaan tavoitteitaan.
Yhteistyö edellyttää sekä tutkijoilta että opettajilta avointa mieltä, sillä monet esiin tulevat asiat ovat kokonaan uusia. Tutkijoille kartoittamattomille alueille astuminen on jo työnkin puolesta tutumpaa.
– Tutkimustoiminnassa parhaimmillaan ollaan tieteellisen uuden äärellä. Kyse on asioista, joita kukaan muukaan maailmassa ei oikein vielä tiedä, Juuti sanoo.
Opettajasta tuli myös tutkija
Kulosaaren yhteiskoulun kuvataiteen ja STEAM:in opettaja Erika Perttuli-Borobio tuli yhteistyöprojektiin ensin mukaan opettajana. Nykyisin hänellä on myös tutkijan rooli, sillä hän tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa.
Perttuli-Borobion väitöskirjan ytimessä ovat CT- eli computational thinking -taidot ja niiden tekeminen näkyväksi oppijalle itselleen. CT-taidot voidaan suomentaa myös laskennallisiksi taidoiksi, ja niiden tuottamia ratkaisuja voidaan hyödyntää erilaisissa tietämisen, tutkimisen ja tekemisen yhteyksissä.
CT-taitoihin kuuluvat käsiteltävän asian palastelu, pelkistäminen, toistaminen, testaus, algoritminen ajattelu ja yleistäminen.
– Oppilaat ohjataan tunnistamaan oman työskentelyprosessinsa aikana, mitä ajattelutapaa he milloinkin käyttävät. Tavoitteena on, että oppilaat oppisivat hyödyntämään näitä tietojenkäsittelytieteelle luonteenomaisia ajattelutapoja uutta luovassa toiminnassa. Haluaisin nimenomaan, että CT-taidot olisivat oppijalle itselleen ajatteluväline, Perttuli-Borobio sanoo.
Yhteistyö kytkeytyy suomalais-norjalais-tanskalaiseen MaSCoT-hankkeeseen, jossa keskitytään hyödyntämään uudenlaista teknologiaa opetuksen ongelmanratkaisussa. Tavoitteena on kehittää erityisesti matematiikkaan ja luonnontieteeseen liittyviä, tietojenkäsittelytieteelle luonteenomaisia ajattelutapoja oppia.
Lue lisää koulutuksen ja oppimisen tutkimuksesta.