Leea Lakka vietti kokonaisen lukuvuoden ysiluokassa istumalla kahden tutkimusluokan keskuudessa. Luokissa hän havainnoi nuorten toimintaa ja osallistui siihen itsekin. Hän halusi selvittää, miten takarivin oppilaat lukevat ja kirjoittavat ja mikä näitä käytäntöjä selittää.
– Kouluun mennessäni olin kiinnostunut lukutaidon heikkenemisestä, joka oli jo havaittu PISA-tutkimuksissa. Lopulta tutkimus keskittyi takariviin, Lakka kertoo.
Tutkimus kuvaa kaikenlaista koulupäivän aikaista lukemista ja kirjoittamista, siis oppimateriaaleihin tarttumista, mutta myös esimerkiksi somen selailua ja iltapäivälehtien uutisista keskustelua.
Takarivissä lukemisen ja kirjoittamisen väistely on sitkeää
Lakan tutkimus osoittaa, että takarivissä lukemisen ja kirjoittamisen väistely on sitkeää, jatkuvaa, hienovaraista toimintaa. Tutkimuksen mukaan takarivi lukee ja kirjoittaa porukalla, helpolla, läpällä ja pakolla.
Koulussa luetaan ja kirjoitetaan aina muiden keskellä. Lakan mukaan siksi takarivissä myös kontrolloidaan toinen toisen työskentelyä: jos yksi ryhtyy lukemaan, muidenkin olisi ryhdyttävä. Niinpä on yhteisen edun mukaista huolehtia, että kaikki tekevät mahdollisimman vähän.
– Helppouden pyrkimys leimaa kaikkea takarivin oppilaiden lukemista ja kirjoittamista. Pitkän tekstin sijaan kirjoitetaan mieluummin diaesitys, romaanin sijaan luetaan novelli tai katsotaan elokuva, kirjoittamisen sijaan otetaan kuva muistiinpanoista, Lakka toteaa.
Läpällä lukeminen ja kirjoittaminen on huvittunutta tekemiseen tarttumista, esimerkiksi tehtäville naureskelua tai niiden tekemistä sinne päin.
Takarivi ryhtyy työhön usein vasta pakon edessä. Pakko ei tarkoita niinkään tiukkoja rangaistusmenettelyjä vaan napakkaa, työskentelyä edellyttävää otetta opetukseen. Erilaiset kiinnostuksen herättelyyn houkuttelevat otteet sen sijaan vaikuttavat olevan yläkoulun arjessa melko tehottomia.
Reilulla opettajalla on pakkopääomaa
Tutkimuksessaan Lakka kehitti opettajan pakkopääoman käsitteen. Oppilaat tulkitsevat oppitunneilla, onko opettajalla edellytykset vaatia heiltä tekemistä, joka ei maistu - näin syntyy tulkinta opettajan pakkopääomasta.
– Pakkopääomaa on eniten opettajilla, jotka ovat vaativia mutta reiluja, ja joiden suhde oppilaisiin on myös lämmin.
Tutkimus täydentää PISA-tutkimuksen tuloksia
Poikien lukutaitopisteet heikkenevät Suomen PISA-tuloksissa sitä mukaa, kun siirrytään kaupungista pienemmille paikkakunnille. Lakan väitöstutkimus osoittaa, että pienellä paikkakunnalla tekstien merkitys näyttäytyy nuorille varsin vähäiseltä.
– Esimerkiksi työnhakemuksen kirjoittamisen harjoittelu ei tunnu takarivin nuorista tärkeältä, sillä he ovat menossa paikan päälle kysymään töitä.
Lakan tutkimus osoittaa, että luku- ja kirjoitustaidon heikkous ei johdu vain innostuksen puutteesta tai esimerkiksi lukihäiriöstä. Sen sijaan eriytymiskehitys perheiden välillä, alueiden välillä ja toisella asteella (lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä) heijastuu lukemiseen ja kirjoittamiseen monin tavoin.
– Lukutaidon parantamiseen tähtääviä toimia tulisi etsiä yhteiskunnallisista rakenteista, Lakka päättää.
FM Leea Lakka väittelee 15.3.2024 kello 13.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Takarivin tekstikäytänteet (Literacy practices in the back row). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös live streamin välityksellä.
Väittelijän yhteystiedot
väitöskirjatutkija Leea Lakka, leea.lakka@helsinki.fi, 040 771 4804