Vuonna 2017 Kenian opetusministeriö otti käyttöön osaamisperustaisen opetussuunnitelman kaikissa maan kouluissa. Toisin kuin perinteisemmät opetussuunnitelmat, jotka ovat yleensä akateemisia ja koelähtöisiä, osaamisperustaisessa opetussuunnitelmassa painotetaan oppilaiden ja opiskelijoiden kykyä hankkia ja soveltaa tietoa sekä taitoja ja asenteita jokapäiväisessä elämässä kohtaamiinsa tilanteisiin.
Osaamisperustaisen opetussuunnitelman tarkoituksena on vastata Kenian oppimiskriisiin sekä kehittää oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista vastaamaan nykyisiä koulutuksellisia ja yhteiskunnallisia tarpeita. Toiveena on, että vuoteen 2027 mennessä ensimmäiset koko koulunkäyntinsä ajan osaamisperustaista opetussuunnitelmaa noudattaneet lapset päättäisivät peruskoulutuksen ja aloittaisivat yliopisto-opinnot.
Kunnianhimoisista suunnitelmista huolimatta kenialaisilla opettajankouluttajilla ja jo opettajana työskentelevillä ei ole kokemusta uudenlaisen opetussuunnitelman tehokkaasta toteuttamisesta luokkahuoneissa, eikä siihen tarvittavaa koulutusta. Lisäksi uusia opettajia kouluttavat kenialaiset yliopistot ja korkeakoulut eivät vieläkään ole linjanneet koulutusohjelmiensa opetussuunnitelmia niin, että ne valmistaisivat opettajaksi opiskelevia toteuttamaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa käytännössä.
Suomen koulutusosaamista lokalisoidaan kenialaisten kumppanien kanssa
Vuonna 2020 yhdessä Helsingin yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun, Nairobin yliopiston, Strathmoren yliopiston ja Pwanin yliopiston kanssa käynnistetty TOTEMK-hanke (Training Trainers for Teacher Education and Management in Kenya, sivusto vain englanniksi) on ensimmäisten joukossa uudistamassa ja vahvistamassa Kenian opettajankoulutusta.
Suomen ulkoministeriö rahoittaa TOTEMK-hanketta vuosina 2020–2024, minkä lisäksi sitä tukevat Kenian valtio ja kaikki muut maan tärkeimmät koulutusalan kumppanit.
– Autamme kenialaisia kumppaneitamme kehittämään skaalautuvan koulutusmallin, joka sopii paikalliseen ympäristöön ja vastaa paikallisiin tarpeisiin. Tarjoamme esimerkkejä hyväksi havaituista käytännöistä ja lähestymistavoista, joiden avulla kumppanimme voivat rakentaa sopivan koulutusohjelman, sanoo Seija Karppinen, joka johtaa TOTEMK-hanketta Helsingin yliopistossa.
Hanke ammentaa innoitusta eräistä maineikkaimmista suomalaisista opetusmenetelmistä ja -välineistä, joita on muokattu paikallisympäristöön sopiviksi kenialaisten kumppaneiden kanssa. Hanke tuottaa kenialaisille opettajankouluttajille ja opettajille tietoa osaamisperustaisen opetussuunnitelman toteuttamisesta luokkahuoneessa laatimalla kontaktiopetukseen perustuvien koulutuskokonaisuuksien sarjan ja verkossa avoimen massakurssin (MOOC).
– Suomalaisessa opettajankoulutusjärjestelmässä parasta kenialaiseen verrattuna on sen perinpohjaisuus: tulevat opettajat opiskelevat jopa viisi vuotta ennen ammattiin pätevöitymistä. He kartuttavat syvällistä pedagogista tietoa, viestintä-, tutkimus- ja IT-taitoja sekä taitoja, joita tarvitaan tehokkaaseen yhteistyöhön muiden ammattilaisten kanssa. Jokaisen opettajan on oltava asiantunteva tutkija, joka osaa kehittää ratkaisuja erilaisiin koulutuksellisiin haasteisiin ja tilanteisiin, kertoo koulutukseen osallistuva etiikan professori Robert Machya, joka koordinoi hanketta Garissan yliopistossa Keniassa.
Kenialaisten opettajankouluttajien ja opettajien hankkeen aikana hankkimat taidot edistävät Kenian korkeakoulujen nykyaikaistamista laadukkaan opettajankoulutuksen kautta, minkä lisäksi niiden avulla pyritään parantamaan oppilaiden ja opiskelijoiden oppimistuloksia kaikilla koulutustasoilla. Näin Kenia pääsee lähemmäs hyvää koulutusta, joka on YK:n kestävän kehityksen tavoite numero neljä.
Kontaktiopetukseen perustuvat koulutuskokonaisuudet tavoittavat 20 paikallista yliopistoa
– Koulutuksen tavoitteena on pitkäkestoinen vaikutus: kuhunkin kokonaisuuteen kuuluu kolme koulutuspäivää, joita seuraavan 10–12 viikon intensiivijakson aikana osallistujat jakavat ja soveltavat oppimaansa omissa oppilaitoksissaan. Jakson aikana suoritetaan koulutukseen liittyviä tehtäviä ja osallistutaan räätälöityihin valmennuksiin, joiden ansiosta koulutus heijastuu osallistujien muille tarjoamaan koulutukseen, Karppinen kertoo.
Ohjelma tavoittaa pian 15 % kaikista Kenian opettajankouluttajista, sillä sen neljä ydinkokonaisuutta on tarjolla 20 yliopistossa jatkokoulutusten järjestämiseksi. Kolmipäiväiset intensiivikoulutukset järjestetään paikan päällä Nairobissa. Hankeryhmä tarjoaa myös jatkoseminaareja ja työpajoja koulutuskokonaisuuksien osallistujille, mikä tukee heidän oppimistaan ja uuden teoriatiedon soveltamista käytäntöön.
Vuosina 2021 ja 2022 hankkeessa on onnistuttu tarjoamaan ydinkoulutuskokonaisuuksia muun muassa 2000-luvun oppimisesta ja opettamisesta, teknologia-avusteisesta oppimisesta, pedagogisesta johtamisesta sekä sosiokulttuurisista aiheista ja opettajien voimaannuttamisesta.
– Kolmen virallisen yhteistyöinstituution lisäksi teemme parhaillaan yhteistyötä 17 kenialaisen yliopiston kanssa, millä tavoitetaan opettajankouluttajat laajasti eri puolilla maata. Kustakin yliopistosta koulutuksissa on ollut keskimäärin kolme osallistujaa, ja nyt heillä on mahdollisuus jakaa tietämystään sekä kollegoiden että opiskelijoiden kanssa omissa oppilaitoksissaan, Karppinen sanoo.
– Neljän ydinkokonaisuuden aiheet ovat meille uusia, mutta erittäin tärkeitä Kenian uudelle koulutusmallille. On ollut erityisen hyödyllistä tutkia koulutusta tukevia uusia teknisiä ratkaisuja ja verkkotyökaluja, sanoo Magdalene Dimba, joka on Strathmoren yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani.
Robert Machyolla on omasta koulutuskokemuksestaan vain hyvää sanottavaa.
– Yksi koulutuksen monista kohokohdista oli ensimmäinen kokonaisuus, joka keskittyi 2000-luvun oppimis- ja opetusosaamiseen ja opetti meille koordinoinnin, yhteistyön, luovuuden ja kriittisen ajattelun yhteispelin merkitystä, Machyo sanoo.
Erään toisen osallistujan mukaan paikallisiin tarpeisiin räätälöidyt koulutuskokonaisuudet ja niiden toteutus ovat onnistuneet, ja niillä on ollut myönteinen vaikutus osallistujien oppimisympäristöön.
– Kollegani ja muut osallistujat loivat aktiivisen ilmapiirin ja unohtumattoman ainutlaatuisen kokemuksen vuorovaikutuksineen. Syvään juurtuneet yhteiskunnalliset ja kulttuuriset eromme loistivat poissaolollaan. Meistä tuli yhtenäinen ryhmä vuorovaikutusta myöten.
Digiresursseja pitkäaikaiseen oppimiseen
Hankkeen toinen koulutusmuoto on valtakunnallinen avoin massakurssi verkossa (MOOC). Kurssiin kuuluu neljä komponenttia, jotka on muokattu kontaktiopetukseen perustuvista koulutuskokonaisuuksista, sekä yksi osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan ja arviointiin keskittyvä komponentti, ja se tulee olemaan kaikkien opettajankouluttajien ja opettajien saatavilla Keniassa.
– MOOC-kurssin sisältö voi saavuttaa paljon suuremman osan opettajista, mukaan lukien opettajankouluttajat sekä ala- ja yläkoulujen opettajat, Karppinen kertoo.
Kurssi siis täydentää koulutuskokonaisuuksia tarjoamalla koko maan kattavia verkkokursseja ja työkaluja, joista on hyötyä opettajankouluttajille ja opettajille tulevina vuosina. Helsingin yliopisto ja sen hankekumppanit työstävät parhaillaan MOOC-kurssia, ja tavoitteena on julkaista se vuoden 2023 aikana.
Hankkeen vaikutus pyritään kaksinkertaistamaan vuoden 2024 jälkeen
TOTEMK-hankkeella on Keniassa merkittävä vaikutus, mutta hankkeen päätyttyä vuonna 2024 maassa on edelleen paljon opettajankouluttajia ja opettajia, jotka tarvitsevat koulutusta osaamisperustaisen opetussuunnitelman toteuttamiseen. Siksi Helsingin yliopistossa onkin laadittu kunnianhimoinen visio, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa hankkeen vaikutus vuosina 2025–2030 perustamalla virtuaalinen TOTEMK-koulutus- ja tutkimuskeskus.
Keskus pyrkii jatkamaan ja laajentamaan ensimmäisen viisivuotiskauden aikana kehitettyjä koulutusohjelmia ja MOOC-kursseja koulutustutkimuksen toteuttamiseksi ja kenialais-suomalaisen pedagogisen yhteistyön edistämiseksi. Nykyisen rahoituskauden menestyksen pohjalta TOTEMK-hankkeen MOOC-kursseilla voidaan kaudella 2025–2030 kouluttaa jopa 30 % opettajankouluttajista sekä 150 000 opettajaksi opiskelevaa ja ammattia harjoittavaa opettajaa, mikä vaikuttaa yli 90:een kenialaiseen korkeakouluun ja 40 %:iin kaikista Kenian kouluista.
– Hankkeen ajoitus on ollut onnistunut, sillä uuden opetussuunnitelman täysimääräiseen täytäntöönpanoon vuonna 2027 on vielä muutama vuosi. Vuoteen 2024 mennessä saadun menestyksen pohjalta hankkeen täytyy ponnistaa eteenpäin, jotta koulutuksesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty ennen uuden järjestelmän täysimittaista käyttöönottoa, Karppinen sanoo.
Helsingin yliopisto ei kuitenkaan voi saavuttaa tätä tavoitetta yksin. Siksi se etsiikin nyt yhteistyökumppaneita, jotka haluavat kuulla lisää hankkeesta ja sen tukemisesta. Kiinnostuneet organisaatiot voivat ottaa yhteyttä Helsingin yliopiston yhteyspäällikkö Adam Pratchettiin.
TOTEMK-hanketta rahoitetaan tällä hetkellä ulkoministeriön kehitysyhteistyöbudjetista, ja sitä hallinnoi Opetushallitus.
Toinen Kenian koulutusuudistuksiin liittyvä uusi ja mielenkiintoinen yhteistyöhanke on REFORD, jonka aiheena on tutkimuslähtöinen ja tulevaisuuteen suuntautuva opettajankoulutuksen opetussuunnitelman kehittäminen Nairobin ja Strathmoren yliopistoissa. Global Innovation Network for Teaching and Learning -verkoston (GINTL) kahden vuoden aikana rahoittaman ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan johtaman hankkeen tavoitteena on tukea opetussuunnitelman uudistamista opettajankoulutusohjelmien laadun parantamiseksi. Hankkeen toiminta on linjassa Kenian uuden kansallisen osaamisperustaisen opetussuunnitelman kanssa ja tukee opetussuunnitelman käyttöönottoa korkeakouluissa ja opettajankoulutuksessa.