Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2025.
Kaikilla ulkomailta Suomeen muuttavilla lapsilla ja nuorilla on oikeus käydä peruskoulua riippumatta perheen taustasta. Ensimmäisen lukuvuotensa lapset ja nuoret viettävät yleensä valmistavassa opetuksessa oman opettajan johdolla. Ryhmässä on usein eri-ikäisiä, niin ikään vastasaapuneita oppilaita.
Vuoden jälkeen oppilaat siirtyvät yleisopetukseen, jossa he opiskelevat suomi toisena kielenä -oppimäärää ja saavat tarvitessaan tukea eri oppiaineissa.
— Monet ensimmäisen polven maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät erinomaisesti suomalaisessa peruskoulussa. Esimerkiksi matematiikassa ukrainalainen opetussuunnitelma etenee suomalaista nopeammin, vanhempi yliopistonlehtori Maria Ahlholm sanoo.
Vastasaapuneiden oppilaiden joukko on laaja ja moninainen, eikä heillä ole yhtä tyypillistä opintopolkua, Ahlholm muistuttaa.
Viime syksynä julkistettu PISA-raportti herättää kuitenkin kysymyksen siitä, saavatko maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret riittävästi tukea opintielleen.
Alkeiden varassa ei pärjää
Englanninkielisissä tutkimuksissa on havaittu, että uuden arkikielen oppiminen vie parisen vuotta, kun taas opiskelussa tarvittavan akateemisen kielitaidon omaksuminen vaatii jopa viidestä seitsemään vuotta.
Siksi Maria Ahlholm ei ihmettele vastasaapuneiden nuorten heikkoa koulumenestystä.
— Valmistavaan opetukseen liittyy käsitteellinen harha, jonka mukaan oppilaat olisivat tämän jälkeen valmiita sujahtamaan helposti yleisopetukseen. Näin ei ole, sillä parhaimmillaankin oppilaat oppivat vuoden aikana vain suomen kielen alkeet.
Kaveritaitoja ja arkea suomeksi
Lapsi ei opi kieltä umpiossa vaan sosiaalistuu ympäristönsä kieleen, Ahlholm sanoo. Siksi kaikenikäisten vastasaapuneiden tulisi tutustua heti alussa omaan suomenkieliseen vertaisryhmäänsä ja oppia,
miten toimitaan suomeksi kaverisuhteissa ja arjessa.
— Nyt vastasaapuneet sijoitetaan erilliseen valmistavan opetuksen ryhmään, jossa he saavat kyllä paljon opettajan tukea, mutta ilman suomenkielistä vertaisryhmää alkavat puhua keskenään lingua francaa eli useimmiten englantia.
Ahlholmin mielestä nykymallia tulisi uudistaa, jotta se auttaisi lapsia ja nuoria menestymään opinnoissaan.
— Alussa vastasaapuneet tarvitsevat vertaisryhmää, jossa he oppivat arkikieltä. Myöhemmin yleisopetuksessa vertaismalli ei enää riitä, vaan oppilaat hyötyvät enemmän opettajan tuesta, kun he alkavat opiskella eri alojen käsitteitä ja oppiaineita.
Kielitietoinen opetus on hyvää opetusta kaikille
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohella myös kantasuomalaiset hyötyvät kielitietoisuudesta. Kielitietoinen opetus tarkoittaa koulun arjessa sitä, että opettaja avaa huolellisesti oppiaineensa käsitteistöä ja varmistaa, että kaikki oppilaat ne ymmärtävät. Samalla hän antaa oppilailleen selkeän mallin, miten annetut tehtävät suoritetaan hyvin.
— Kielitietoinen opetus on hyvää opetusta, Maria Ahlholm kiteyttää.
Kielitietoisuus edellyttää myös yksikielisyyden ihanteesta luopumista ja oppilaiden monikielisen taustan hyväksymistä ja tukemista. Ahlholm vahvistaisikin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oman äidinkielen opetusta osana koulupäivää. Oman äidinkielen hyvä osaaminen edistää myös suomen kielen omaksumista.
— Monelle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle on tärkeää tavata omaa kulttuuri- ja kieliryhmää edustava ammattilainen, joka suhtautuu myönteisesti koulunkäyntiin, Maria Ahlholm sanoo.
PISA-tutkimukset, samoin kuin muut matematiikan ja luonnontieteiden oppimista mittaavat tutkimukset, tehdään suomen kielellä. Se vaikuttaa vääjäämättä etenkin vastatulleiden oppilaiden suorituksiin mittauksissa.
Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osaamiseen paneutuneen väitöskirjatutkijan, luokanopettaja Faruk Nazerin mielestä olisikin aiheellista pohtia, tarkastellaanko kokeissa pikemminkin suomen kielen kuin matematiikan tai luonnontieteiden taitoja.
— Olisiko syytä tutkia ja löytää parempia tapoja mitata tämän kohderyhmän osaamista?
Lukutaidon ohella maahanmuuttajataustaisten oppilaiden matematiikan osaamista selittää tehtäviin käytettävä aika eli sinnikkyys, Nazeri kertoo.
Kodin, koulun vai kaverien ehdoilla?
Nazeri kaipaa jatkotutkimusta Suomessa syntyneiden toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden koulupolusta ja elämäntilanteesta. He pärjäävät PISA-testeissä selkeästi huonommin kuin kantasuomalaiset ikätoverinsa, vaikka iso osa heistä on kulkenut suomalaisen koulutuspolun varhaiskasvatuksesta yläkouluun.
— Nämä nuoret elävät kolmen kulttuurin ristipaineessa. Kotona odotetaan yhtä, koulussa toista ja kavereiden kanssa kolmatta. He eivät tiedä, kenen odotuksiin vastata.
Lopulta kuitenkin perheiden sosioekonomisella asemalla on ratkaiseva merkitys niin maahanmuuttajataustaisten kuin kantasuomalaistenkin oppilaiden koulumenestykselle.
— Vanhempien koulutustausta ja yhteiskunnallinen asema vaikuttavat siihen, kuinka paljon he voivat tukea lastensa koulutyötä, Faruk Nazeri toteaa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
Tukea nivelvaiheeseen
Kun vastasaapunut siirtyy valmistavan opetuksen ryhmästä yleisopetukseen, opettajan tulisi tietää, miten oppilas kykenee lukemaan ja kirjoittamaan suomen kielellä eri oppiaineiden tekstejä. Oppilaan lähtötason tunteminen auttaa opettajaa antamaan hänelle tarvittavaa kielellistä tukea, tutkijatohtori Jenni Marjokorpi kertoo.
Marjokorpi on ollut mukana kehittämässä vastasaapuneen oppilaan tiedonalakohtaisten lukutaitojen arviointitehtäviä, joista osa on jo julkaistu opettajien käyttöön verkossa. Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin Valu-hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun.
— Kolmas- ja seitsemäsluokkalaisille on laadittu lukutaidon tehtäviä eri oppiaineissa, joissa kieltä käytetään eri tavoin. Tehtäviä ratkoessaan oppilas hyödyntää kuva-, sana- ja sisältövihjeitä ja voi pyytää opettajalta apua erillisellä nappulalla.
Digitaalisesta raportista opettaja näkee, miten oppilas on edennyt oikeaan vastaukseen. Arvosanoja ei kuitenkaan anneta.
Marjokorpi muistuttaa, että vastasaapuneen oppilaan tukeminen vaatii aikaa ja armollisuutta.
— Tarvitaan pitkän ja lyhyen ajan tavoitteita sekä tietoa kielen oppimisen etenemisestä. Harjoitellaan lukemista ja kirjoittamista sekä annetaan mahdollisuuksia hyödyntää muita kieliä oppimisen tukena. Ihan tavallisia asioita, tutkijatohtori sanoo.
***
PISA-raportti havahdutti
Vuoden 2022 PISA-raportin perusteella osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä ovat suuria. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten heikkoa osaamista selittää usein puutteellinen lukutaito ja perheen sosioekonominen tilanne.
Matematiikassa ja luonnontieteissä maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamiserot ovat kaventuneet — lähinnä siksi, että kantaväestön koululaisten tulokset ovat heikentyneet.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista koululaisista 61 prosentilla ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista koululaisista 39 prosentilla on heikko lukutaito. Osaamistasoltaan heikoilla peruskoulun oppilailla ei OECD:n määritelmän mukaan ole riittäviä tietoja ja taitoja osallistua täyspainoisesti jatko-opintoihin ja työelämään. PISA 2022 -raportin julkaisi Jyväskylän yliopisto syyskuussa 2024.
Kansallisen koulutuksen keskuksen tuoreessa selvityksessä puolestaan yläkoulujen rehtorit arvioivat, että kolmannes enintään neljä vuotta Suomessa koulua käyneistä maahanmuuttajaoppilaista ei osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea riittävän hyvin selviytyäkseen jatko-opinnoista.