Filosofian maisteri Iida Pyy tarkastelee kasvatusfilosofian väitöstutkimuksessaan poliittisten tunteiden merkitystä kasvatukselle muun muassa Black Lives Matter -liikkeen, nuorten ilmastoliikkeen sekä erään koulutuspoliittisen päätöksen kautta.
Pyyn mukaan poliittiset tunteet tulisi ymmärtää syvällisesti ja niitä tulisi arvioida kriittisesti nykyisessä polarisoituneessa sosiaalisessa ja poliittisessa ympäristössä, jotta ne voivat olla hyödyksi demokraattiseen elämäntapaan kasvattamisessa.
Pyy keskittyy tutkimuksessaan poliittisiin tunteisiin, kuten kollektiiviseen vihaan, pelkoon, myötätuntoon ja toivoon, ja käsittelee niiden olemusta ja merkitystä demokratialle ja kasvatukselle. Pyyn mukaan kyseisiä tunteita on voitu havaita myös Ukrainan sotaan liittyen.
– Poliittiset tunteet ovat merkittäviä, koska ne kertovat jotain arvoistamme ja voivat saada ihmiset ja ryhmät toimimaan, Pyy toteaa.
– Samalla tunteet tulisi kuitenkin ymmärtää syvällisesti epämääräisyyksineen ja mahdollisuuksineen, jotta ne voisivat olla hyödyllisiä demokraattiselle kulttuurille.
Polarisoituminen ja globaalit haasteet liberaaleissa demokratioissa lisäävät poliittisten tunteiden tutkimuksen tarvetta
Liberaalien demokratioiden poliittista kulttuuria on leimannut viime vuosina jatkuvasti voimistuva polarisoituminen. Samalla yhteiskunnat kohtaavat monimutkaisia jaettuja globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutos tai Covid-19 pandemia, joihin tulisi löytää rakentavia ratkaisuja yhdessä. Kenties osittain näistä syistä akateeminen tutkimus tunteiden merkityksestä poliittisessa liikehdinnässä on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana.
– Tällä hetkellä tunteita ei kuitenkaan käsitellä kasvatuksessa tai sen tutkimuksessa tarpeeksi, vaikka koulutuksella on merkittävä rooli demokraattisen elämäntavan rakentamisessa ja tukemisessa, Pyy väittää.
Keskiössä Martha Nussbaumin poliittisten tunteiden teoria
Kasvatustiedettä ja poliittista filosofiaa yhdistävässä tutkimuksessaan Pyy soveltaa tunnetun filosofin Martha Nussbaumin poliittisten tunteiden teoriaa kasvatukseen nostaen esiin ajankohtaisia esimerkkejä, kuten nuorten ilmastoliikkeen.
Pyy toteaa tutkimuksessaan, että toimiva demokratia vaatii edes joidenkin yhteisten poliittisten päämäärien rakentamista ja tavoittelua ja että poliittiset tunteet, kuten toivo, myötätunto ja luottamus luovat halun ja motivaation sitoutua näihin yhteisiin päämääriin. Kasvatuksella on oleellinen rooli demokratiaan oppimisessa ja poliittisten ja sosiaalisten haasteiden, kuten rasistisen syrjinnän, purkamisessa.
Pyyn tutkimus koostuu kolmesta julkaisusta, joissa poliittisia tunteita tarkastellaan eri esimerkein kolmessa eri kansalaiskasvatuksen viitekehyksessä. Pyy esittää esimerkiksi, että viha ja pelko voivat olla haitallisia koulutuspoliittiselle päätöksenteolle, kun taas poliittisen myötätunnon kehittäminen ja harjoittelu kouluissa voi luoda kestävää pohjaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle.
Väitöskirja tarjoaa uusia näkökulmia tunteiden, politiikan ja kasvatuksen yhteyksien ymmärtämiseen. Pyy ehdottaa, että tunteet, niiden eri ilmenemismuodot sekä mahdolliset hyödyt ja haitat tulisikin tuoda niin julkiseen keskusteluun kuin käsiteltäviksi kouluun.
Filosofian maisteri Iida Pyy väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 27.5. klo 14:00 aiheesta Evolving Emotions: the relevance of Martha Nussbaum’s theory of political emotions in education.
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 (Athena, huone 107).
Väitöstä voi seurata myös Zoomin välityksellä. Webinar ID: 622 9402 3103
Väittelijän yhteystiedot
Iida Pyy, iida.pyy@helsinki.fi
Lisätietoja väittelijästä
Iida Pyy on filosofian maisteri kasvatustieteen alalta. Ennen jatko-opintojaan hän on opiskellut Oulun yliopistossa ja Melbournen yliopistossa Australiassa pääaineenaan interkulttuurinen kasvatus. Pyy on työskennellyt aiemmin kaksikielisenä luokanopettajana, erityisluokanopettajana ja Suomen UNICEFilla. Tutkimuksen lisäksi Pyy työskentelee antirasismin ja yhteiskunnallisen vastuullisuuden parissa.