Perinteinen jako et:n ja uskonnon lukijoihin ei ehkä ole enää paras tapa opettaa

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2024. 

Ihmisten henkisyys, hengellisyys ja uskomistavat yksilöllistyvät.

— Elämänkatsomustiedon ja uskonnon opetusryhmät ovat hyvin heterogeenisia, eivätkä oppilaat välttämättä identifioi itseään opetettavan katsomuksen mukaisesti, Helsingin normaalilyseon lehtori arvioi.

Perinteinen jako et:n ja uskonnon lukijoihin ei ehkä olekaan enää paras tapa opettaa.

— Alaluokan oppilaille erotteleva malli on usein hämmentävä. Lapset eivät käsitä, miksi jotakin ystävyyden asiaa opetellaan eri ryhmiin jaoteltuina.

pohtimaan katsomusopetuksen tulevaisuutta. Yliopiston normaalikouluissa tuotetaan tieteellistä tietoa mahdollisten uudistusten tueksi. Katsomusaineisiinon kehitetty opetussisältöjä, joita opetetaan kaikille yhdessä: arkipäivän etiikkaa, toisen huomioimista ja lasten oikeuksien tuntemista esimerkiksi.

— Yhteissisältöjä opetetaan ensimmäisellä, viidennellä ja kuudennella luokalla. Muilla luokka-asteilla syvennetään eri katsomusten omia sisältöjä.

Opetusta on annettu nyt vuoden ajan, ja palaute on Lipiäisen mukaan ollut hyvin myönteistä.

— Yhdistetyn opetuksen on koettu palvelevan paremmin muun muassa lasten ryhmäytymistä ja toisen kunnioittavan kohtaamisen harjoittelua.

Osittain yhdistetyn katsomusaineiden opetuksen hanke paneutuu opetussuunnitelmaan, opetukseen ja opetusharjoitteluun katsomusaineiden sisältöjen integroimisen näkökulmasta.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.