Oikeudenmukainen opettaja tarvitsee moraalista herkkyyttä

Globaalissa murroksessa opettajien ammattietiikka on keskeinen voimavara. Moraalikasvatus nousee tärkeään asemaan oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.

Unesco on kiinnittänyt erityistä huomiota koulutuksen ja oppimisen kriisiin. Viimeisimmässä raportissaan se kehottaa sitoutumaan koulutukseen, joka perustuu ihmisoikeuksiin ja syrjimättömyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, elämän kunnioittamisen, ihmisarvon ja kulttuurisen monimuotoisuuden periaatteisiin. 

Myös Suomessa erilaisuus on lisääntynyt ja opettaja kohtaa työssään paljon moniarvoisuutta. Silloin on tärkeää, että opettajalla on selkeät moraaliset periaatteet, joiden ohjaamina hän kohtaa erilaisia perheitä ja sitoutuu kohtelemaan oppilaitaan oikeudenmukaisesti. 

– Moninaisuuden kohtaaminen edellyttää opettajalta moraalista herkkyyttä nähdä kasvatukseen liittyviä tilanteita, joissa syrjintää tai ihmisarvon loukkaamista voi tapahtua, professori Kirsi Tirri sanoo. 

Moraalikasvatukseen kuuluu myös globaali perspektiivi, jossa solidaarisuus heikompia kohtaan on keskeistä. 

– Monessa muussa maassa koulutuksen tasa-arvo ei toteudu yhtä hyvin kuin meillä Suomessa. 

Opettajilla on oltava moraalista ammattitaitoa

– Opettajuus voidaan nähdä moraalisena ammattina, Tirri toteaa. – Suomalaisen opettajan eettinen rooli on kehittynyt, ja uskonnollisten ja persoonallisten ominaisuuksien sijaan korostuvat moraalinen ja pedagoginen pätevyys. 

Suomessa on laadukas ja arvostettu opettajankoulutus, ja opettajat ovat nauttineet korkeammasta asemasta kuin useimmissa muissa kehittyneissä liberaalidemokratioissa. Opettajien työn lisääntynyt autonomia on kuitenkin haastanut opettajien eettistä käyttäytymistä ja saanut heidät pohtimaan ammattietiikkansa perusteita. Opettajien ammattijärjestö OAJ julkaisi Suomessa opettajien eettiset periaatteet ensimmäisen kerran vuonna 1998. Nykyisissä suomalaisissa opettajien eettisissä toimintaohjeissa määritellään niiden taustalla oleva ihmiskäsitys ja siitä johdetut hyveet: ihmisarvo, totuudellisuus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja vapaus. 

– Opettajien on kunnioitettava jokaista ihmistä sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolen moninaisuudesta, ulkonäöstä, iästä, uskonnosta, yhteiskunnallisesta asemasta, alkuperästä, mielipiteistä, kyvyistä ja saavutuksista riippumatta.

Moraalinen opettaja tiedostaa oman roolinsa moraalikasvattajana ja roolimallina. Jokaiseen oppiaineeseen sisältyy eettisiä kysymyksiä ja opettaja ottaa niitä esille omassa opetuksessaan ja auttaa oppilaitaan tunnistamaan moraalisia kysymyksiä yhteiskunnassa. Opettaja myös toimii kokonaisvaltaisena kasvattajana ja kohtelee oppilaitaan kasvavina yksilöinä auttaen heidän moraalisen ajattelunsa ja käyttäytymisensä kehittymistä. 

Moraalin opettaminen on osa kaikkea opetusta ja se kuuluu kaikille opettajille oppiaineesta tai luokkatasosta riippumatta. Opettajien eettisten periaatteiden taustalla vaikuttavat arvot kuten ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, totuudellisuus, vastuullisuus ja vapaus ovat sellaisia arvoja, joita jokainen opettaja voi omassa työssään pitää esillä ja ohjata oppilaitaan niiden toteuttamiseen omassa elämässään. 

Opetuksen moraaliset ulottuvuudet

Tirrin mukaan opettajankoulutuksessa olisi tarpeellista kehittää moraalista reflektiokykyä, jossa opettajaksi opiskelijat pohtisivat omia sokeita pisteitään erilaisuuteen liittyen. 

Millainen erilaisuus on vaikeinta kohdata opetustyössä? 

– Erilaiset tapauskertomukset ja roolinotot vaikka draaman avulla auttavat meitä kehittämään eettistä ja moraalista herkkyyttä. Tärkeää on myös pohtia niitä arvoja ja periaatteita, joiden avulla opettaja kohtaa ja ratkaisee moraaliongelmia. 

Myös moraalinen motivaatio edellyttää herättelyä ja syvempää opetuksen eettisen luonteen ymmärrystä. Kaikkein vaativinta on arvojen ja periaatteiden todeksi eläminen omassa työssään eli moraalinen käyttäytyminen. Eettinen keskustelu ja pohdinta olisi hyvä saada osaksi kaikkea opettajankoulutusta. 

Suomalaisten opettajien kanssa tehdyt tapaustutkimukset osoittavat, että opettajilla on erilaisia käsityksiä omasta roolistaan opetuksessa. Esimerkiksi opettaja, jonka ammattietiikka perustui velvollisuuksiin ja ammatillisen vastuun täyttämiseen, keskittyi oman oppiaineensa opettamiseen ja sivuutti ajatuksen eettisenä esimerkkinä toimimisesta. 

– Tällainen opettaja erotti opettajan moraalisen roolin hänen pedagogisesta roolistaan ja näki opettamisen pelkästään oppiaineen tietojen ja taitojen siirtämisenä oppilaalle. 

Sen sijaan opettaja, jonka moraalinen eetos keskittyi oppilaiden kokonaisvaltaiseen kehitykseen, halusi opetuksensa avulla parantaa maailmaa. Humanistisen maailmankatsomuksensa avulla hän otti vastuuta oppilaidensa henkilökohtaisesta kehityksestä ja pyrki vastaamaan oppilaidensa tarpeisiin ja säilyttämään heidän yksilölliset oikeutensa.

Kirsi Tirrin artikkeli The moral teacher in global transition: The 2022 Kohlberg Memorial Lecture on julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä Journal of Moral Education.    
 

Moraaliset ongelmat suomalaisissa kouluissa

Kirsi Tirri tutkii opettajien työssään havaitsemia todellisia moraalisia ongelmia sekä heidän käyttämiään periaatteita ja keinoja niiden ratkaisemiseksi.

Suomalaiset toisen asteen opettajat tunnistivat useita moraalisia ongelmia, joita he olivat kohdanneet ammatissaan: opettajan työhön liittyvät asiat kuten oppilaiden arvostelu ja rankaiseminen, oppilaiden käyttäytymisen moraalisuus (esimerkiksi vertaissuhteet ja häirintä), vähemmistöryhmien oikeudet (etninen identiteetti) ja koulun yhteiset säännöt (esimerkiksi tupakointi). Suomessa opettajien työhön liittyvät asiat olivat yleisimmin tunnistettuja moraalisia ongelmia koulussa. 

Eräässä häirintään liittyvässä moraalisessa ongelmassa koulussa heikosti menestyvä oppilas kieltäytyi menemästä samaan pienryhmään ylipainoisen tytön kanssa. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun tämänkaltainen tilanne syntyi luokassa, ja opettaja totesi sen olevan tyypillinen moraalinen ongelma hänen työssään. Monet hänen luokkansa oppilaat käyttäytyivät julmasti ikätovereitaan kohtaan ja loukkasivat heitä karkealla kielenkäytöllä, arvostellen heidän henkilökohtaisia piirteitään ja ulkonäköään. Tässä tapauksessa opettaja ei sanonut mitään tapahtumahetkellä. Sen sijaan hän pyysi molempia asianosaisia oppilaita jäämään koulun jälkeen. He keskustelivat tapauksesta yhdessä, ja opettaja ja molemmat oppilaat saivat kumpikin ilmaista tunteensa ja näkemyksensä episodista. He eivät kuitenkaan löytäneet ratkaisua keskustelussa, ja opettaja kertoi oppilaille, että heidän on pohdittava tapausta ja keskusteltava siitä uudelleen seuraavana päivänä.

Tässä tapauksessa opettaja oli havainnut työssään erittäin tyypillisen moraalisen ongelman: yksi oppilas käyttäytyi julmasti toista oppilasta kohtaan. 
 

Kohlberg Memorial-luento

Artikkeli perustuu Kirsi Tirrin keynote-luentoon AME (Association for Moral Education) konferenssissa Manchesterissä kesällä 2022.  Kohlberg Memorial luentoa kutsutaan pitämään tutkija, joka on kansainvälisesti tunnettu moraalikasvatuksen tutkija. Tirri on ensimmäinen suomalainen, joka sai pitää luennon. Kirjoitetut luennot julkaistaan Journal of Moral Education-lehdessä, mikäli ne läpäisevät lehden vertaisarvioinnin.