Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2026.
Helsingin kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenkirjallisuuden lainausmäärät kasvoivat vuonna 2025 kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös lainauskertoja oli aiempaa enemmän. Suunta on ollut sama jo pitkään, ellei korona-ajan notkahdusta 2020 lasketa. Mitä tekijöitä myönteisen ilmiön taustalla on?
Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjat ovat huippulaatua, sanoo yliopistonlehtori
— Koulut ja päiväkodit tekevät hyvää lukutaitotyötä. Arjessa on aikaa kirjoille, kuten lukudiplomeille, kirjastokäynneille ja kirjailijavierailuille. Eteiskirjasto-projektin ansiosta kirjat saa päiväkodin eteisestä vaivatta lainaan monella kielellä.
Kirjastot saavatkin Pesoselta kiitosta.
— Lähikirjasto kirjavinkkauksineen, lukukoirineen, läksykerhoineen ja peleineen on ilmainen ja kaikille avoin paikka, jossa kaikenlainen lukeminen nähdään arvokkaana.
Tilastojen taustalla piilee myös synkempiä seikkoja, kuten lisääntyvä lapsiperheköyhyys. Kirjat ovat kalliita, joten niitä mieluummin lainataan kuin ostetaan. Siksi politiikan huipulta kantautuva lukutaitohuoli näyttäytyy Pesosen mielestä ironisena.
— Leikkaukset romuttavat kirjastolaitoksen ja kirjallisuuden asemaa. Eriarvoistumisella on seuraukset: jos ei lue, lukemisen laaja-alaiset hyödyt jäävät saavuttamatta.
Mitä aikuinen voi tehdä lasten ja nuorten lukemisen hyväksi?
— Voi vaihtaa kännykän kirjaan ja esimerkillään näyttää, että lukeminen on ihanaa, ei vain hyödyllistä.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.