Koulun järjestyssääntö toimii: kännykkä pysyy piilossa oppituntien ajan

Puhelimeen koukuttuminen ei ole lapsen syy. Lyhyiden videoiden katselu aktivoi samoja dopamiiniratoja kuin kokaiini, neuropsykologi muistuttaa.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2024.

Koululaisten kännykän käyttö herättää aikuisissa huolta. Monet opettajat ovat raportoineet oppilaiden viihtyvän luurinsa parissa niin tiiviisti, että oppiminen kärsii. 

Syksyllä päättynyt kansalaisaloitehanke keräsi nimiä lakialoitteeseen, joka olisi rajannut kännyköiden käyttöä kouluissa. Hallituskin on keskustellut puhelimien käytön rajoittamisesta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Tiina Salonen Helsingin normaalilyseosta kuitenkin sanoo, ettei kysymys ole niin yksioikoinen. 

— Toki puhelimet ovat ongelma sellaisille oppilaille, joilla on niin kova kännykkäriippuvuus, että puhelinta pitää vilkuilla oppitunnillakin koko ajan. Keskittyminen ilmiselvästi kärsii. 

Puhelimet kännykkäparkissa

Normaalilyseossa puhelin pysyy oppitunnin ajan poissa valtaosalla oppilaista, Tiina Salonen toteaa. Koulu on kirjannut järjestyssääntöihinsä, että puhelinta saa käyttää oppitunnilla vain opettajan luvalla. Lähtökohtaisesti puhelin on kännykkäparkissa tai repussa.

— Olemme noudattaneet tätä sääntöä syksystä lähtien, ja tulokset ovat olleet hyviä. Välillä tietenkin joku vastustaa sääntöä eikä suostu laittamaan puhelintaan pois. Silloin lähetän viestin huoltajille. 

Seuraava askel on keskustelu rehtorin kanssa.

Salonen tähdentää, että kännykän käytön rajoittamisen onnistuminen riippuu paljon koulun toimintakulttuurista ja siitä, onko kasvatustoimille huoltajien tuki.

— Toisaalta rajoitusten kirjaaminen lakiin voisi olla hyvä ratkaisu. Tosin opettajalle pitäisi taata aina oikeus säädellä kännyköiden käyttöä. Puhelin voi olla myös hyvä opiskelun työkalu.

Videot aktivoivat samoja dopamiiniratoja kuin kokaiini

Julkisessa keskustelussa kännykkä on nimetty yhdeksi syylliseksi suomalaisnuorten Pisa-tulosten laskuun.

Kasvatustieteen professori, neuropsykologi Nina Sajaniemi Itä-Suomen yliopistosta pitää väitettä oikeansuuntaisena, joskin hänen syyttävä sormensa osoittaa myös digiloikkaan sekä kirjan, kynän ja vihon hyljeksimiseen.

— Tutkimusten mukaan kännykkä kiistatta pirstaloi keskittymistä. Lyhyiden videoiden katselu aktivoi samoja dopamiiniratoja kuin kokaiini. Myös tiedonkäsittelymme on muuttunut: asiat eivät ehdi painua pitkäkestoiseen muistiin.

Täyskieltoa Sajaniemikään ei silti aja. Tuntien aikana professori pitäisi puhelimet pääsääntöisesti poissa. Ne saisi ottaa opiskelua varten esiin vain opettajan luvalla.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

Miten kännykän käyttö vaikuttaa?

Kansallinen aivoterveysohjelma tutkii, miten kännykän käytön rajoittaminen oppitunneilla vaikuttaa oppimiseen ja ilmapiiriin. 

Kehittyvät aivot

Älypuhelimen käyttö vaikuttaa etenkin kehittyviin aivoihin, Terveyskirjaston artikkelissa todetaan.

Toistaiseksi ei lakia

Puhelimen käyttöä kouluissa rajaava kansalaisaloite ei saanut tarpeeksi kannatusta kansalaisaloite.fi-palvelussa