Suomessa yhä useampi nuori kärsii mielenterveyden ongelmista. Samaan aikaan myös nuorten epävarmuus uran suhteen on yleisempää verrattuna muihin OECD-maihin.
– Yläkouluikäisten oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden koulu-uupumus vaikuttaa nuorten jatko-opintosuunnitelmiin ja tavoitteisiin. Erityisesti opiskeluun ja kouluun kielteisesti ja kyynisesti suhtautuvat oppilaat eivät suunnittele opintoja korkeakoulussa, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Lotta Allemand.
Allemandin tutkimukseen osallistui lähemmäs 500 nuorta ja 1600 vanhempaa. Tutkimus osoitti, että uupumiseen liittyvää väsymystä oli eniten niillä oppilailla, joilla oli korkeimmat kouluun liittyvät tavoitteet. Allemandin mukaan on mahdollista, että pitkään jatkuessaan uupumus voi heikentää nuorten kouluttautumiseen liittyviä tavoitteita myöhemmin. Tytöt kokivat uupumusta ja kyynisyyttä useammin kuin pojat.
– On erittäin tärkeää panostaa nuorten kouluhyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa sekä miettiä, miten paineita opiskelusta voitaisiin vähentää, painottaa Allemand.
Tutkimus osoitti, että opettajat ja vanhemmat eivät juurikaan keskustelleet nuorten tilanteista lukuvuoden aikana. Keskustelut olivat erittäin harvinaisia erityisesti toisella asteella.
– Nuoret tarvitsevat itsenäisyyttä, mutta siirtyykö vastuu nuorille liian nopeasti? Osa toisen asteen opiskelijoiden vanhemmista ei myöskään tiedä, miten osallistua ja mitä heiltä odotetaan. Oppilaitoksissa olisikin hyvä miettiä, miten luoda mahdollisuuksia vanhempien osallistumiselle ja yhteistyölle, Allemand sanoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kodin ja koulun välistä yhteistyötä tutkimalla Lapset puheeksi -menetelmän toteutusta alakouluissa. Tutkimuksen perusteella se soveltuu hyvin käytettäväksi kouluympäristössä, sillä vanhemmat pitivät sitä toimivana työkaluna kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
Lotta Allemand väittelee Helsingin yliopistossa 6.6.2026. Katso lisätiedot yliopiston
Julkaisu:
Lotta Allemand
+ 41 76 404 3551