Aistien puutarha on kaikille avoin, mutta suunnattu erityisesti lapsille. Meillä aikuisilla on heiltä paljon opittavaa.
– Voisimme oppia lapsilta taidon tarkastella asioita kaikessa rauhassa, keskittyneesti pitkän kaavan kautta, sanoo ympäristökasvattaja Anni Granroth, joka toimii myös oppaana Luomuksen yleisökohteissa.
Luontosuhde syntyy aistihavaintojen avulla
Aistien käyttö ja konkreettinen havainnointi tukevat omakohtaisen luontosuhteen syntymistä. Luontosuhteen kehittyminen puolestaan on avain ympäristönsuojelun merkityksen ja kestävän kehityksen välttämättömyyden ymmärtämiseen sekä ekososiaaliseen sivistykseen.
Näitä asioita painotetaan uudessa opetussuunnitelmassa (OPS 2016). OPS puhuu myös lasten ympäristöherkkyydestä, jota tuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta ja luonnon tutkimisesta. Työskentelyn lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset.
Ei OPS suotta painota aistien tärkeyttä. On runsaasti näyttöä muun muassa siitä, miten aistimusten herättämät tunnekokemukset vahvistavat oppimista. Aistien avulla pääsemme nauttimaan luonnonympäristöistä ja niiden tarjoamista terveyshyödyistä.
Tutkimusten mukaan jo pelkät viheristutukset vaikuttavat myönteisesti psyykkiseen ja fyysiseen terveyteemme. Vehreä ympäristö laskee verenpainetta, rauhoittaa ja parantaa. Vielä parempi, jos kasveja voi haistella ja koskea.
Aistien puutarha koskettaa
Lasten silmät aukeavat kasveille, kun niitä saa rauhassa katsoa ja kokeilla.
– Lapsilta koskettaminen ja asioiden tarkasteleminen lähietäisyydeltä sujuu luonnostaan. Onkin mahtavaa, että täällä kasvitieteellisessä puutarhassa on paikka, jossa saa koskea, sanoo Granroth.
– Nukkapähkämö on ihana esimerkki kasvista, joka on pehmeä ja pörröinen kuin kanin poikanen. Sitä silitellessä syvenee tunnesuhde näihin vihreisiin kavereihin, joita lapset eivät välttämättä tule ajatelleeksi eläinten kaltaisina elävinä olentoina.
Granrothin mielestä pehmeäkarvaisten kasvien silittely saisi aikuisenkin stressihormonit romahtamaan.
– Kasvit ovat siitä kivoja, etteivät ne lähde karkuun kuin eläimet. Näitä saa silittää niin kauan kuin itse haluaa.
Kosketus tuottaa henkilökohtaisen suhteen. Samoin, jos lapsi uskaltaa ottaa hyönteisen käteen, niin suhde lähtee kehittymään ja kammo katoaa.
– Me ihmiset olemme tällaisia koskettelijoita, kosketus on tärkeää tunnesuhteen luomisessa ja kehittymisessä.
Jalat haluavat yhteyden alustaan
Taika ja Leimu Granroth testasivat paljasjalkapolkua. He esittelevät, missä järjestyksessä sitä on syytä edetä.
– Me käveltiin näitä läpi eri järjestyksessä. Ensin käveltiin neulasilla, sitten käpysillä. Sitten tuli sora, kaislat, hiekka ja sitten nurmikko. Jaloissa tuntui huonoilta soraan asti ja sitten tuntui hyviltä nurmikkoon asti.
Lapset jatkoivat polkua omatoimisesti läheiselle nurmialueelle. Ensi kesän aikana paljasjalkapolku saa myös virallisempaa jatkoa ja siitä muodostuu rengasmainen tie, jota voi edetä vaikkapa jänisloikilla.
– Voidaan suositella meidän kavereille, lapset toteavat yhdestä suusta.
Aistien puutarha
Aistien puutarha valmistuu toivottavasti ensi kesän aikana kasvitieteellisen puutarhan Lummehuoneen eteläpuolelle. Sinne tulee kosketeltavien kasvien ja paljasjalkapolun lisäksi näkö-, maku- ja hajuaistia kutkuttavat osiot – ja kylttejä.
Anni Granroth pitää tietotauluja ja kasvien nimikylttejä tärkeinä myös aistien puutarhassa.
– Tiedon vastaanottaminen paranee, kun on pysähtynyt kasvin äärelle. Lisäksi kasvi, jolle ei ole suomenkielistä nimeä, jää helposti etäiseksi eikä tunnesuhde pääse syntymään. Tieto asiasta, johon itsellä on tunnesuhde, tuntuu tärkeältä ja merkitykselliseltä. Tunnesuhde on kaiken lähtökohta, Granroth painottaa.
Suunnittelija Satu Jovero Luomuksesta vastaa aistien puutarhan pedagogisesta sisällöstä ja sovittamisesta uuteen OPSiin. Käytännön toteutuksesta vastaavat kasvitieteellisen puutarhan puutarha-alan ammattilaiset.
Kaisanimen kasvitieteellinen puutarha on osa Luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta ja avoinna yleisölle päivittäin maanantaita lukuun ottamatta.